Testamentin tekeminen, viittomakielinen video (2/2)

Testamentti on asiakirja, jolla voit määrätä, miten omaisuutesi eli jäämistösi jaetaan kuolemasi jälkeen. 

Testamenttia ei ole pakko tehdä. Jos testamenttia ei ole, omaisuus jaetaan perillisten kesken laissa määrätyllä tavalla. Ota huomioon, että rintaperillisellä on aina oikeus saada lakiosansa testamentista huolimatta. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka rintaperillinen perimysjärjestyksen mukaan saisi, jos testamenttia ei olisi tehty.

Testamentin voi tehdä kuka tahansa täysi-ikäinen. 15–18-vuotias voi tehdä testamentin, jossa hän testamenttaa omalla työllään ansaitsemansa varat. 

Testamentin tekijänä voit sisällyttää asiakirjaan myös muita kuin omaisuuden jakamista koskevia määräyksiä. Voit kirjoittaa testamenttiin ajatuksiasi ja määrätä esimerkiksi, että teksti luetaan ääneen perunkirjoituksessa tai saatetaan julki muulla tavoin.  

Testamentti on ankaran määrämuotoinen oikeustoimi. Testamentti on siis tehtävä tarkasti laissa säädetyllä tavalla.

Testamentin voi tehdä itse. Jos tilanne on mutkikas, testamentin laatimisessa kannattaa kuitenkin kääntyä perintöoikeudellisiin kysymyksiin erikoistuneen asianajajan tai muun lakiasiantuntijan puoleen. 

Testamenttiasiakirja on pääsääntöisesti laadittava kirjallisesti. Testamentissa pitää olla tekijän nimi, ammatti, henkilötunnus, senhetkinen osoite sekä allekirjoituspäivämäärä ja -paikka. 

Testamentin tekijän on allekirjoitettava testamentti siten, että läsnä on yhtä aikaa kaksi esteetöntä, vähintään 15-vuotiasta todistajaa. 

Esteellisiä ovat muun muassa

• aviopuoliso
• omat lapset, lastenlapset ja näiden lapset
• omat vanhemmat ja isovanhemmat
• ottovanhemmat ja ottolapset
• veljet, sisaret, velipuolet, sisarpuolet ja näiden puolisot
• testamentin saaja ja hänen lähisukulaisensa.

Avopuoliso ei lain mukaan ole esteellinen, mutta hänen käyttämistään todistajana ei pidetä suotavana. 

Todistajien tulee tietää, että heidän oikeaksi todistamansa asiakirja on testamentti, ja heidän tulee allekirjoittaa todistuslauselma. Todistajat vahvistavat allekirjoituksellaan, että testamentin tekijä on heidän käsityksensä mukaan oikeustoimikelpoinen eli ymmärtää tekonsa merkityksen ja kykenee päätöksentekoon.

Testamentin tekijän ei tarvitse esitellä testamentin sisältöä todistajille.

Yleisin avio- tai avopuolisoiden ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolten käyttämä testamentti on nimeltään keskinäinen testamentti. 

Puolisot testamenttaavat keskinäisellä testamentilla omaisuutensa toisilleen. Testamentissa voidaan määrätä, että eloonjäänyt puoliso saa omaisuuden täydellä omistusoikeudella ja samalla määrätty, että omaisuus on eloonjääneen puolison kuoleman jälkeen jaettava tasan molempien testamentintekijöiden lähimpien perillisten kesken, niin sellaisen testamentin nojalla eloonjäänyt puoliso saa koko omaisuuden. Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus saada lakiosansa heti ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Muun osuutensa lapset saavat vasta lesken kuoltua. Myös esimerkiksi lapsettomat sisarukset voivat tehdä keskinäisen testamentin toistensa hyväksi.  

Yleistestamentilla tekijä luovuttaa saajalle koko omaisuutensa, osan omaisuudestaan tai sen, mitä lain ja muiden velvoitteiden täyttämisen jälkeen on jäljellä. Yleistestamentin saajasta tulee kuolinpesän osakas ja perunkirjoitusvelvollinen. 

Erityistestamentin tekijä voi määritellä omaisuutensa, esimerkiksi esineistön, jakamisen hyvinkin yksityiskohtaisesti. 

Hallintaoikeustestamentilla voi määrätä, että testamentin saaja saa hallita ja käyttää omaisuutta mutta ei myydä tai luovuttaa sitä eteenpäin. 

Testamentti voi olla poikkeustapauksessa suullinen, jolloin sitä kutsutaan hätätilatestamentiksi. 

Vain pakottava fyysinen tai psyykkinen este oikeuttaa tekemään suullisen testamentin. Olosuhteiden on oltava sellaiset, että testamentintekijä ei oman käsityksensä mukaan ennättäisi tekemään normaalimuotoista testamenttia ennen kuolemaansa.  

Esimerkiksi täydellinen liikuntakyvyttömyys voi estää kirjallisen testamentin tekemisen ja allekirjoittamisen. Tämä ei kuitenkaan oikeuta normaalimuodon sivuuttamiseen, ellei testamentin tekijä ole välittömässä kuolemanvaarassa. Testamentti on kuvatussa tilanteessa mahdollista tehdä niin, että sen laatii ja allekirjoittaa tekijän pyynnöstä joku toinen henkilö.

Testamentin tekijän tulee ilmoittaa kahdelle läsnä olevalle esteettömälle todistajalle testamenttinsa tarkka sisältö. Todistajien on hyvä laatia todistamisen tueksi muistiinpanoja siitä, mitä testamentissa määrätään ja mitkä olivat suullisen testamentin tekemiseen pakottavat syyt. 

Suulliseksi testamentiksi kutsutaan myös kirjallisesti laadittua testamenttia, jota sen tekijä ei ole pystynyt itse allekirjoittamaan mutta jonka todistajat voivat todistaa oikeaksi.

Hätätilatestamentti on voimassa kolmen kuukauden ajan siitä, kun sairaus tai muu pakottava tilanne päättyy. Jos haluat pitää tekemäsi hätätilatestamentin määräykset voimassa, tee tavallinen kirjallinen testamentti kolmen kuukauden kuluessa hätätilan päättymisestä. Allekirjoita se siten, että läsnä on yhtä aikaa kaksi esteetöntä todistajaa. 

Testamentista ei ole pakko kertoa kenellekään. Jotta tahtosi varmasti toteutuisi, sinun kuitenkin kannattaa kertoa testamentin olemassaolosta lähisukulaisillesi ja testamentin saajille. Näin he tietävät ottaa testamentin huomioon kuoltuasi. Kerro läheisillesi myös, missä testamenttia säilytetään.

Testamenttia on laillista säilyttää kotona. Parhaiten testamentti on turvassa pankin tallelokerossa. Pankki vastaa, että testamentti ei tuhoudu eikä päädy vääriin käsiin.   

Testamentti tulee laatia vain yhtenä kappaleena. Testamentti nimittäin oletetaan perutuksi, jos alkuperäistä kappaletta ei ole tallessa perittävän kuoltua ja siitä löytyy vain kopio tai toisen henkilön hallussa oleva allekirjoitettu kappale.

Jos sinulla on rintaperillisiä ja haluat, että he perivät sinut kuolemasi jälkeen, testamenttia ei tarvita.

Jos sinulla ei ole rintaperillisiä tai jos haluat, että koko omaisuutesi tai osa siitä jaetaan jollain muulla tavalla kuin perintökaari määrää, sinun on tehtävä testamentti.

Tilanteita: 

• Jos olet lapseton mutta sinulla on aviopuoliso, puolisosi perii omaisuutesi elinajakseen. Hänen kuolemansa jälkeen toimitetaan pesänjako. Siinä määritetty osuus lesken pesästä siirtyy suvullesi perintökaaren mukaisesti. Serkut eivät peri. Jos sinulla ei ole ketään perillistä etkä ole tehnyt testamenttia, omaisuutesi päätyy valtiolle. 
• Avopuolisolla ei ole avio-oikeutta omaisuuteesi, joten jos haluat jättää avopuolisollesi perintöä, sinun on tehtävä se testamentilla. 
• Testamentti on tarpeen, jos haluat jättää aviopuolisollesi perintöä sen lisäksi, että hän osituksessa saa itselleen kuuluvan osan yhteisestä omaisuudestanne. 
• Testamentilla voit varmistaa, ettei omaisuuttasi päädy lapsesi aviopuolisolle pariskunnan mahdollisesti erotessa, vaan lapsesi saama perintöosuus pysyy kokonaisuudessaan hänen omistuksessaan. Se on mahdollista siten, että määräät testamentilla, ettei saajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta sellaiseen omaisuuteen, jonka testamentinsaaja on saanut testamentin perusteella.  
• Perhetilanteesi voi olla sellainen, että perinnönjakoa on viisasta selkiyttää testamentilla. Jos perheeseen esimerkiksi kuuluu lapsia osapuolten aiemmista avioliitoista ja puolisoilla on sekä yhteistä että erillistä omaisuutta, testamentti voi tehdä perinnönjaon helpommaksi. 
• Jos haluat lahjoittaa omaisuuttasi hyväntekeväisyyteen, sinun on tehtävä se testamentilla. Testamentilla voi muistaa esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä, urheiluseuroja, seurakuntia ja kuntia. 

Jos ostat testamentin tekoon palvelua lakiasiaintoimistosta tai asianajajalta, sovi hinnasta etukäteen. Hinta vaihtelee työmäärän mukaan. 

Yksinkertaisen testamentin tekeminen maksaa parista sadasta muutamiin satoihin euroihin, mutta monimutkaisten testamenttien laatiminen maksaa enemmän.

Testamentin oikeaksi todistamisesta maksetaan toimistolle erikseen.