Kansalaisen oikeus valittaa päätöksestä, viittomakielinen video

Lähes kaikista kunnan, hyvinvointialueen ja valtion viranomaisten päätöksistä voi valittaa. Valituskelpoisia viranomaispäätöksiä ovat esimerkiksi yksittäisiä ihmisiä koskevat etuusratkaisut mutta myös päätökset yhteisistä ja yleisistä asioista, kuten kunnan budjetista tai kaavoituksesta.

Jos olet tyytymätön kunnanhallituksen, lautakunnan tai muun toimielimen päätökseen, voit hakea päätöksen oikaisua. Jos päätöstä ei muuteta, voit tehdä päätöksestä kunnallisvalituksen.

Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä poliittista päätösvaltaa. Sen päätöksiin ei voi hakea oikaisua, mutta joissakin tapauksissa niistä voi valittaa hallinto-oikeuteen.

Jos olet tyytymätön kunnan, hyvinvointialueen tai valtion viranomaisen päätökseen, voit tehdä hallintovalituksen. Ellei päätöksessä ilmoiteta muuta valitusosoitetta, hallintovalitus tehdään suoraan hallinto-oikeudelle. Hallintovalituksen voi joissakin tapauksissa tehdä ilman oikaisuvaatimusta.

Jos olet tyytymätön kirkon hallintoelimen päätökseen eikä oikaisuvaatimus johda tulokseen, voit tehdä päätöksestä kirkollisvalituksen. Myös kirkollisvalitukset käsitellään hallinto-oikeudessa.

Valtioneuvoston päätöksistä valitetaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valtioneuvoston alaisten viranomaisten ja ministeriöiden päätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen.

Kunnallisvalituksen voi tehdä kuka tahansa kuntalainen riippumatta siitä, vaikuttaako päätös häneen itseensä. Kunnallisvalituksen tekijän tulee yleensä ensin tehdä oikaisuvaatimus.

Kunnan, hyvinvointialueen tai valtion viranomaisen päätöstä koskevan hallintovalituksen voi tehdä vain asianosainen. Asianosainen on sellainen henkilö tai yhteisö, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta päätös koskee.

Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saa valittaa hallinto-oikeuteen vain se henkilö, joka on itse tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Alaikäisellä voi olla oikeus tehdä valitus, jos viranomaisen päätös liittyy hänen tuloihinsa, varallisuuteensa tai henkilökohtaiseen etuunsa. Alaikäinen voi käyttää apunaan rehellistä, tehtävään sopivaa, täysi-ikäistä asiamiestä, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. 

Asiamies on usein asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. 

Asiamies ei saa

• olla osallistunut asian käsittelyyn tuomioistuimessa tai viranomaisessa
• edustaa intressiriidassa vastapuolta 
• olla asiaa käsittelevän tuomarin tai esittelijän lähisukulainen tai läheinen.

Alaikäisen etua voi valvoa myös edunvalvoja.

Viranomaisella on velvollisuus tarvittaessa antaa perusopastus valituksen laatimiseen. Jos tarvitset yksityiskohtaisempaa apua, voit ostaa sitä yksityisiltä asianajajilta tai asianajo- tai lakiasiaintoimistoilta. Jos olet vähävarainen, sinulla voi olla oikeus saada apua oikeusaputoimistosta.

Useimmista hallinto-oikeuden päätöksistä peritään oikeudenkäyntimaksu. Sen suuruus määritetään vuosittain. Jos hallinto-oikeus muuttaa päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Maksua ei peritä myöskään, jos kyseessä on yksityishenkilön sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvä asia. Jos henkilö on saanut julkista oikeusapua, hänen ei tarvitse maksaa hallinto-oikeuden käsittelymaksua.

Esimerkiksi valmistelu- tai toimeenpanopäätöksistä ei voi valittaa. Työttömän työnhakijan asemaa koskeva työvoimapoliittinen lausunto ei ole valituskelpoinen, kuten eivät myöskään esimerkiksi kunnan alueen kaavoitusta koskevat valmistelupäätökset. Päätöksen lopusta löydät tiedon siitä, onko päätös valituskelpoinen.