Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Lapsen tukeminen on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää.
Tuen muoto ja määrä sovitetaan yksilöllisesti lapsen tarpeisiin ja se järjestetään pääsääntöisesti lapsen lähipäiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Jokaiselle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen tuentarpeen lisääntyessä tehdään pedagoginen arvio ja/tai selvitys.
Erityislastentarhanopettaja (e ...
Lapsesi tuen tarve tulee selvittää varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Työhön voi sinun ja varhaiskasvatuksen henkilöstön lisäksi osallistua esimerkiksi psykologi, puheterapeutti tai toimintaterapeutti.
Lapsen mahdollinen tuen tarve selvitetään varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Työhön voi vanhempien ja henkilöstön lisäksi osallistua esim. psykologi, puheterapeutti tai toimintaterapeutti.
Erityisvarhaiskasvatuksessa lapsi saa erityisesti tarvitsemaansa tukea. Tuen tarpeen syy voi olla joko fyysinen tai tietoihin, taitoihin, tunne-elämään tai sosiaaliseen kehitykseen liittyvä. Lapsen tukeminen voi käytännössä olla erilaisia toiminnallisia ratkaisuja, eriytettyä pienryhmätoimintaa tai osa muuta päiväkoti- ja varhaiskasvatustoimintaa.
Lapsen tukeminen on monialaista yhteistyötä, johon osallistuvat esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, musiikkiterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, perheneuvola, lastenpsykiatria ja koulu.
Jos lapsi tarvitsee varhaiskasvatuksessa ollessaan tukea, kunta pyrkii joko toteuttamaan tuen nykyisessä varhaiskasvatuspaikassa tai löytämään lapselle paremmin sopivan paikan.
Varhaiskasvatuslaki
Varhaiskasvatuslaki