Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Asemakaavan voimaantulon jälkeen laaditaan alueella maanomistajan aloitteesta tonttijako. Tonttijako on suunnitelma siitä, millaisia rakennuspaikkoja kortteliin halutaan tehdä. Jos maanomistajan suunnitelmat myöhemmin muuttuvat, voidaan tonttijakoa tarvittaessa muuttaa, jos asemakaavan määräykset ja korttelialueella mahdollisesti käytetty rakennusoikeus sen sallivat.
Tonttijaon ja tonttijaon muut ...
Rakennuskortteliin kuuluva alue jaetaan tontteihin, milloin maanomistaja sitä pyytää tai se muuten havaitaan tarpeelliseksi.
Maanomistajia ja naapurikiinteistöjä kuullaan tonttijakoprosessin yhteydessä.
Tonttijaon laatiminen vie aikaa noin 1-2,5 kuukautta.
Tonttijaon muutos tehdään asemakaavamuutoksen tai maanomistajien hakemuksen perusteella.
Tontin jakamismahdollisuuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm.:
asemakaavamääräykset
käytetty rakennusoikeus
rakennusten sijainti tontilla
Tonttijaon muuttaminen vie aikaa noin 1-2,5 kuukautta.
Asemakaavasta ja siihen merkittävästä tonttijaosta vastaa kunta. Asemakaavassa rakennuskortteliksi määritelty uusi rakennettava alue voidaan jakaa yhdeksi tai useammaksi tontiksi. Tonttijako osoitetaan asemakaavakartalla, ja sen sitovuudesta määrätään asemakaavassa.
Myös maanomistaja voi hakea kunnalta tonttijaon muutosta. Tonttijako voidaan laatia erillisenä tai asemakaavassa. Jos tonttijaon laatiminen tai muuttaminen on erityisesti maanomistajan hakema, kunnalla on oikeus periä kustannukset maanomistajalta.
Alueidenkäyttölaki