Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Tonttijako tehdään maanomistajan hakemuksesta joko asemakaavan yhteydessä tai kaavan vahvistumisen jälkeen. Kaavan yhteydessä laadittava tonttijako on joko ohjeellinen tai sitova. Erillinen tonttijako on aina sitova. Tonttijaossa rakennuskortteli jaetaan tontteihin niin, että jokaiselle tontille on järjestettävissä ajokelpoinen yhteys. Tonttien tulee olla myös sen muotoisia ja suuruisia kuin raken ...
Tonttijako on ns. tontinmuodostussuunnitelma, jossa esitetään se, miten asemakaavan mukainen rakennuskortteli jaetaan tonteiksi.
Tonttijakokartasta käyvät ilmi mm. tonttien numerot, pinta-alat, rajojen pituudet, rajapisteet koordinaatteineen, rakennukset , tonttien osoitteet sekä tontin muodostajakiinteistöt osapinta-aloineen. Tarpeen mukaan tonttijakokartassa osoitetaan tiedossa olevat maanalaiset johdot, mahdolliset rasitteet ja muut käyttöoikeudet.
Maanomistaja voi hakea tontin lohkomista omistamalleen maalle toimitushakemuksella. Toisaalta lohkomistoimitus käynnistyy automaattisesti, kun kiinteistöstä erotetun alueen uusi omistaja on saanut lainhuudon määräalalleen.
Asemakaavasta ja siihen merkittävästä tonttijaosta vastaa kunta. Asemakaavassa rakennuskortteliksi määritelty uusi rakennettava alue voidaan jakaa yhdeksi tai useammaksi tontiksi. Tonttijako osoitetaan asemakaavakartalla, ja sen sitovuudesta määrätään asemakaavassa.
Myös maanomistaja voi hakea kunnalta tonttijaon muutosta. Tonttijako voidaan laatia erillisenä tai asemakaavassa. Jos tonttijaon laatiminen tai muuttaminen on erityisesti maanomistajan hakema, kunnalla on oikeus periä kustannukset maanomistajalta.
Alueidenkäyttölaki