Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Lohkomistoimituksessa määritetään tontin alue ja rajat. Lohkottava tontti merkitään kiinteistörekisteriin. Lohkominen käynnistyy automaattisesti ilman hakemusta, kun luovutettuun kiinteistön osaan (määräalaan) on myönnetty lainhuuto.
Kiinteistön omistaja voi hakea omistamansa kiinteistön jakamista osiin. Tätä kutsutaan omiin nimiin lohkomiseksi.
Kaupunkien asemakaava-alueilla tontin lohkomises ...
Tontin lohkomista haetaan kirjallisella hakemuksella. Mikäli kyseessä on määräala, lohkominen tulee vireille ilman erillistä hakemusta. Kirjallisen hakemuksen tekeminen aloitetaan varaamalla aika maanmittauslaitokselta.
Tontin lohkomisen edellytyksenä on voimassa oleva asemakaava ja sitova tonttijako.
Asemakaava-alueen rakennuspaikat eli tontit syntyvät lohkomisella. Ennen tontin lohkomista on alueelle laadittava sitova tonttijako. Sitovan tonttijaon mukainen tontti on edellytys rakennusluvan saamiseksi. Tontin lohkominen laitetaan vireille omistajan kirjallisesta hakemuksesta tai Maanmittauslaitoksen toimitettua kunnalle tiedon määräalan lainhuudosta. Tontin lohkominen kestää noin kolme kuukautta. Omistajalla pitää olla lainhuuto niihin kiinteistöihin tai määräaloihin, joista tontti muodostetaan. Tontin lohkominen maksaa tontin koosta riippuen 1000–1400 euroa.
Lohkomistoimituksessa määritetään tontin alue ja rajat. Lohkottava tontti merkitään kiinteistörekisteriin. Lohkominen käynnistyy automaattisesti ilman hakemusta, kun luovutettuun kiinteistön osaan (määräalaan) on myönnetty lainhuuto.
Kiinteistön omistaja voi hakea omistamansa kiinteistön jakamista osiin. Tätä kutsutaan omiin nimiin lohkomiseksi.
Kaupunkien asemakaava-alueilla tontin lohkomisesta ja kiinteistörekisterin ylläpidosta vastaa usein kunta, muualla Maanmittauslaitos.
Kiinteistönmuodostamislaki