Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Suunnitteilla olevalle rakennushankkeelle, joka on vastoin voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa, alueella on voimassa rakennuskielto, tai hanke sijoittuu rantavyöhykkeelle, jonka rakentamista ei ole määrätty yleis- tai asemakaavalla, voidaan erityisestä syystä myöntää poikkeamislupa.
Rakentamisen lupia haetaan sähköisesti Lupapiste.fi -palvelun kautta.
Ennen poikkeamisluvan hakemista on syytä olla yhteydessä lupavalmistelijoihin ja kysyä etukäteen edellytyksiä luvalle, näin voi välttyä turhalta hakuprosessilta. Lupavalmistelijat antavat ohjeita myös hakemuksen täyttöön.
Jos elinkeinonharjoittaja on sijoittautunut johonkin toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon ja tarjoaa palveluitaan tilapäisesti Suomessa, toimintaan vaaditaan samat luvat kuin Suomeenkin sijoittautuneilta elinkeinonharjoittajilta.
Lupaa on haettava ennen varsinaisen rakentamisluvan hakemista.
Poikkeamisluvan käsittely pyritään aloittamaan viivytyksettä hakemuksen saapumisen jälkeen. Käsittelyaikaan vaikuttavat muun muassa mahdolliset täydennystarpeet, lausuntojen pyytäminen, vireillä olevien hakemusten määrä sekä hakemuksen laajuus. Hakemuksia jätetään eniten keväällä ja kesällä, jolloin käsittely voi kestää pidempään lomakauden ja jonojen vuoksi. Suositellaan jättämään hakemus hyvissä ajoin, esimerkiksi talvella, jos rakentaminen on suunnitteilla seuraavalle kesälle.
Poikkeamislupa on voimassa 2 vuotta. Myönteisen poikkeamispäätöksen lisäksi tarvitaan yleensä rakentamislupa. Rakentamislupa on jätettävä vireille poikkeamispäätöksen voimassaolon aikana, mutta poikkeamislupapäätöksen ei tarvitse olla voimassa, kun rakentamislupa myönnetään.
Alueidenkäyttölaki