Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Nautarekisterin tarkoitus on varmistaa eläinten jäljitettävyys ja tautien hallinta. Rekisterin avulla viranomaiset voivat seurata eläinten liikkumista ja määriä, mikä auttaa ehkäisemään ja torjumaan eläintauteja sekä varmistamaan elintarviketurvallisuuden. Lisäksi rekisteriä käytetään valvontaan, tukijärjestelmiin ja tilastointiin.
Jokaisesta Suomessa pidettävästä nautaeläimestä pitää kirjata yksilölliset nautarekisteriin. Nautaeläimiksi katsotaan kaikki Bovinae-alaheimon eläimet, kuten naudat, seebut, jakit, biisonit ja vesipuhvelit. Kaikkia näitä eläimiä koskevat samat vaatimukset kuin nautoja.
Ilmoita kaikki tapahtumat, kuten eläinten ostot, myynnit, siirrot, löytymiset, teurastukset, kuolemat, ulkomailta tuonnit, 7 päivän kuluessa tapahtumasta.
Jokainen syntyvä vasikka on merkittävä kiinnittämällä eläimen kumpaankin korvalehteen tunnistuskoodin sisältävä virallinen, Ruokaviraston hyväksymä keltainen korvamerkki. Toisen korvamerkin on oltava elektroninen. Vasikka on merkittävä viimeistään 20 vuorokauden kuluessa syntymästä tai jo ennen siirtoa, jos se siirretään tätä aikaisemmin pois syntymäpitopaikasta. Merkitsemätöntä tai puutteellisesti merkittyä nautaa ei saa siirtää tilalta.
Ennen kuin nautaeläin otetaan välitykseen, kuljetettavaksi tai teurastettavaksi, siitä on tehtävä rekisterikysely nautarekisteriin. Rekisterikysely sisältää eläimen tiedot sekä siihen mahdollisesti liittyvät viranomaisen kiellot ja määräykset.
Tuotanto- ja lemmikkieläinten pitäjien on rekisteröitävä pitopaikkansa ja eläimensä.
Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä
Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä