Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Lapsen tukeminen on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää. Tuen muoto ja määrä sovitetaan yksilöllisesti lapsen tarpeisiin.
Tuen tarvetta arvioidaan vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen ja yhteinen tarkastelu perusteella. Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukaisen asiantuntijan lausunto, mutta tukitoimet aloitetaan heti kun tuen tarve on havaittu. ...
Lapsesi tuen tarve tulee selvittää varhaiskasvatussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Työhön voi sinun ja varhaiskasvatuksen henkilöstön lisäksi osallistua esimerkiksi psykologi, puheterapeutti tai toimintaterapeutti.
Erityisvarhaiskasvatuksessa lapsi saa erityisesti tarvitsemaansa tukea. Tuen tarpeen syy voi olla joko fyysinen tai tietoihin, taitoihin, tunne-elämään tai sosiaaliseen kehitykseen liittyvä. Lapsen tukeminen voi käytännössä olla erilaisia toiminnallisia ratkaisuja, eriytettyä pienryhmätoimintaa tai osa muuta päiväkoti- ja varhaiskasvatustoimintaa.
Lapsen tukeminen on monialaista yhteistyötä, johon osallistuvat esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä, musiikkiterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, perheneuvola, lastenpsykiatria ja koulu.
Jos lapsi tarvitsee varhaiskasvatuksessa ollessaan tukea, kunta pyrkii joko toteuttamaan tuen nykyisessä varhaiskasvatuspaikassa tai löytämään lapselle paremmin sopivan paikan.
Varhaiskasvatuslaki