Kemeran ympäristötuki

Uusia kemera-hakemuksia ei enää oteta vastaan. Hakemusten jättöaika päättyi 1.10.2023 ja kemera-tukia koskevan lain voimassaolo päättyi 31.12.2023.

Toteuta kemera-työt tuen myöntämispäätöksessä ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Toimita toteutusilmoituksen lomake Metsäkeskuksen kirjaamoon turvapostilla tai lähetä se paperisena Lahden toimistoon.

Kemera-töiden toteuttamisaika voi yltää maksimissaan vuoden 2026 puolelle.

Rahoitettavat kohteet ovat ensisijaisesti metsälain 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai monimuotoisuusarvoltaan tärkeitä METSO-ohjelman mukaisia elinympäristöjä. Tavoitteena on luoda ekologisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia.

Vähäpuustoisia kohteita, kuten kitumaan ja joutomaan soita ja kallioita, ei pääsääntöisesti rahoiteta, elleivät ne yhdistä sopimuksen puustoisia kohteita toisiinsa.

Ympäristötuen määrään vaikuttavat sopimuskohteiden pinta-ala ja niiden kokonaispuusto, kiinteistön välittömät hakkuumahdollisuudet sekä alueellinen keskikantohinta. Laskennassa otetaan huomioon vähäisen haitan kynnys. Se on 4 prosenttia tai enintään 3000 euroa kiinteistön välittömistä hakkuumahdollisuuksista. Jos ympäristötukisopimuksen korvauksen määrä jää alle 500 euron, korvausta ei makseta lainkaan.

Ympäristötukisopimuksen valmistelu korvataan todellisten kustannusten perusteella. Korvauksen määrä on enintään 20 prosenttia ympäristötuen määrästä. Se lasketaan peruskorvauksen ja hakkuuarvokorvauksen yhteismäärästä. Lisäksi voidaan korvata kokonaan kohtuulliset kustannukset, jotka aiheutuvat hoito- ja kunnossapitosuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta.

Ympäristötukisopimus voi muodostua useasta erillisestä kohteesta, jotka sijaitsevat saman omistajan yhdellä tai useammalla kiinteistöllä. Tuki lasketaan kuitenkin jokaiselle kiinteistölle erikseen. Eri kiinteistöjen laskelmat voidaan yhdistää yhdelle sopimukselle.

Kemera-tuki on tarkoitettu yksityisten maanomistajien metsänhoidon tukemiseen. Yksityisellä maanomistajalla tarkoitetaan:

• luonnollista henkilöä (tämä on yleisin Kemera-tuen saajien metsänomistusmuoto)
• maanvuokraoikeuden, testamenttiin perustuvan käyttöoikeuden, lesken hallintaoikeuden, eläkeoikeuden tai muun vastaavan oikeuden haltijaa, jos haltija on luonnollinen henkilö
• yhteisöä, yhteenliittymää ja kuolinpesää, jonka yhtiömiehenä, jäsenenä tai osakkaana on vain luonnollisia henkilöitä ja jossa yhteisön ja yhteenliittymän pääasiallisena tarkoituksena on maatila- tai metsätalouden harjoittaminen
• säätiötä, jonka toiminnasta pääosan muodostaa maatila- tai metsätalouden harjoittaminen
• yhteismetsän osakaskuntaa ja yhteisaluelaissa (758/1989) tarkoitetun yhteisen alueen osakaskuntaa, jonka osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa.