Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavamuoto, jolla ohjataan suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Asemakaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko, käyttötarkoitus ja yleensä myös ulkoasun pääpiirteet. Laajuudeltaan asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta tai pienimmillään joskus vain yhtä tonttia. Asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. ...
Myös maanomistaja voi tehdä aloitteen asemakaavoitukseen. Voit hakea asemakaavaa tai asemakaavan muutosta kaupungin kaupunkisuunnittelusta saatavalla hakemuksella.
Kaikilla, joiden oloihin tai etuihin asemakaavoitus vaikuttaa, on oikeus osallistua asemakaavoitusprosessiin ja vaikuttaa siihen osaltaan.
Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, mitä alueelle rakennetaan ja miten aluetta muutoin käytetään. Rakennusta ei saa rakentaa asemakaavan vastaisesti. Kunta vastaa asemakaavoituksesta omalla alueellaan. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto, mutta valtuuston päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää myös kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Kunnan on seurattava asemakaavoituksensa tilaa ja tarvittaessa uudistettava vanhentuneet asemakaavat. Asemakaavassa vahvistetaan nimet kaduille, puistoille, ulkoilualueille ja aukioille.
Kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jonka asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä.
Asemakaavoitukseen voi osallistua tekemällä aloitteen kaavoituksesta tai jättämällä mielipiteen valmisteilla olevasta kaavasta. Jos kaavaehdotus vaikuttaa asukkaan asumiseen tai työntekoon, hänellä on oikeus antaa kirjallinen muistutus nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta. Kaavan hyväksymispäätöksestä on oikeus tehdä kunnallisvalitus.
Alueidenkäyttölaki
Maankäyttö- ja rakennuslaki