Tät seidd ij leäkku veâl vuäǯǯamnalla nuõrttsääʹmǩiõʹlle
Vuäinak sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi teâđaid jiijjâz seeidast.
Erilaisia keinoja ovat esimerkiksi valtakirjat, Suomi.fi-valtuudet tai tilinkäyttöoikeudet pankkitilille.
Jos mahdollista, tee edunvalvontavaltuutus.
Jos muut keinot eivät riitä, edunvalvojan hakeminen voi olla tarpeen.
Lue lisää: Apua taloudellisten asioiden hoitoon
Edunvalvoja voi olla yksityishenkilö eli yksityinen edunvalvoja tai niin sanottu yleinen edunvalvoja, joka tekee edunvalvontaa työkseen.
Yksityisenä edunvalvojana voi toimia henkilö, joka on sopiva tehtävään ja on itse suostunut edunvalvojaksi. Usein yksityinen edunvalvoja on joku läheinen ihminen, esimerkiksi perheenjäsen, ystävä tai sukulainen.
Jos tarvitset edunvalvojaa, hae sitä Digi- ja väestötietovirastolta. Hanki hakemuksen liitteeksi lääkärinlausunto terveydentilastasi.
Edunvalvojan hakeminen edellyttää, että ymmärrät, mitä edunvalvojan määrääminen kannaltasi tarkoittaa.
Lue lisää: Näin haet itsellesi edunvalvojaa (Digi- ja väestötietovirasto)Ävvan ođđ ikkna.
Jos tilanteesi muuttuu, etkä enää tarvitse edunvalvojaa, voitte hakea edunvalvonnan lakkauttamista yhdessä edunvalvojasi kanssa. Lakkauttamista haetaan Digi- ja väestötietovirastolta.
Lue lisää: Edunvalvojan vaihtaminen tai edunvalvonnan lakkauttaminen