Dát siidu ii doaisttážii gávdno davvisámegillii
Oainnát sámegielat bálvalusaid dieđuid iežas siiddus.
Osa ihmisistä voi kohdata paljonkin väärää tietoa, toiset taas eivät juuri ollenkaan. Se, millaista väärää tietoa voit kohdata ja kuinka usein, riippuu omista mediankäyttötottumuksistasi.
Todennäköisimmin törmäät disinformaatioon sosiaalisessa mediassa tai epämääräisillä verkkosivuilla. Tällaisien epäluotettavien lähteiden ylläpitäjästä ei usein ole varmuutta tai ne eivät ole sitoutuneet perinteisen journalismin periaatteisiin.
Muista, että ympärilläsi on kuitenkin myös paljon paikkansa pitävää ja luotettavaa tietoa. Disinformaation varalta valppaana ollessaan voi väärää tietoa alkaa nähdä sielläkin, missä sitä ei ole.
Lue lisää: Näin tunnistat journalistisen tiedonvälityksen - Tunnistajournalismi.fiRahpasa ođđa lásii.
Väärä tieto ja informaatiovaikuttaminen voivat heikentää jaksamista ja vaikuttaa toimintakykyysi. Niillä halutaan
Kun tiedät, miten voit suojata itseäsi näiltä haitallisilta vaikutuksilta, pärjäät paremmin.
Älä tarjoa omalla toiminnallasi väärälle tiedolle näkyvyyttä. Pysähdy hetkeksi, ja huomioi seuraavat asiat, ennen kuin kerrot tietoja eteenpäin:
Voit itse torjua väärän tiedon leviämistä edistämällä luotettavan tiedon saatavuutta ja näkyvyyttä.
Jokainen on altis disinformaatiolle ja informaatiovaikuttamiselle, jos olosuhteet osuvat kohdalleen ja aihe osuu omaan herkkään kohtaan. On tärkeää, että tunnistat asiat, joiden kautta sinuun voidaan herkimmin vaikuttaa.
Vaikuttamisessa ei ole useinkaan kyse vain itse sisällön valheellisuudesta vaan siitä, miten tieto vaikuttaa tunteisiin.
Arvioi, millaiset asiat ja keskustelunaiheet ovat sinulle herkkiä.
Arvioi omaa tapaasi suhtautua järkyttäviin tai vihaa herättäviin tapahtumiin.
Mieti, tukeeko vai heikentääkö tieto tai toimintasi jaksamistasi ja mielen hyvinvointia.
Mieti, miten saat otettua etäisyyttä tapahtumaan ja informaatiotulvaan.
Käytämme ajattelun apuna aiempiin havaintoihin, tulkintoihin ja tietoon pohjautuvia oikopolkuja. Niiden tarkoitus on auttaa nopeuttamaan tiedon käsittelyä ja päätöksentekoa arjen tilanteissa. Nämä ajattelun oikopolut voivat kuitenkin johtaa harhaan. Siksi niitä kutsutaan myös ajatusvääristymiksi tai kognitiivisiksi vinoumiksi.
Kun tunnistat yleiset vinoumat, pystyt tunnistamaan tilanteet, joissa oma mielesi voi johtaa virheellisiin päätelmiin. Mieti, missä tilanteissa vinoumat voivat vaikuttaa ajatteluusi, ja miten voisit korjata ajattelun suuntaa.
Vahvistusharha: Kiinnität enemmän huomiota omaa näkemystäsi tukeviin todisteisiin, ja sivuutat vastakkaiset perustelut.
Yksimielisyysharha: Oletat, että muut ihmiset ajattelevat ja tuntevat samalla tavalla kuin sinä. Kun oletus osoittautuu vääräksi, voi tuntua siltä, että muut ovat väärässä.
Halkominen tai mustavalkoinen ajattelu: Asia alkaa näyttää siltä, että siinä on vain kaksi ääripäätä eikä muita vaihtoehtoja.
Ankkurivaikutus: Ensimmäisenä saatu tieto tuntuu luotettavimmalta. Vertaat myöhemmin saamaasi tietoa siihen.
Sädekehävaikutus: Liität positiivisiksi kokemiisi asioihin lisää muitakin positiivisia asioita. Vastaavasti liität negatiivisia näkemyksiä niihin asioihin, joista et valmiiksi pidä.