Tietoa avioliitosta

Avioliiton solmiminen ei vaikuta puolisoiden omaisuuksiin tai velkoihin avioliiton aikana. Se, mikä on ollut puolison omaa, on hänen omaansa myös avioliiton aikana. Puolisot voivat hankkia avioliiton aikana omaa tai yhteistä omaisuutta. Toisen puolison ottama velka ei tule toisen vastattavaksi, paitsi jos velka on otettu yhteistä kotia tai sen hankintoja varten.

Avioliiton solmiville syntyy kuitenkin avio-oikeus toisen omaisuuteen. Kun avioliitto purkautuu avioeron tai kuoleman takia, puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Tätä kutsutaan omaisuuden ositukseksi. 

Omaisuuden jakamisesta erossa kerrotaan Ero puolisosta -oppaassa.

Omaisuuden jakamisesta kuoleman jälkeen kerrotaan Läheisen kuolema -oppaassa.

Avioehtosopimuksella voidaan kuitenkin ennalta määrätä, että avio-oikeutta ei ole osaan tai kaikkeen puolison omaisuuteen. Avioehdosta kerrotaan tarkemmin Miten avioehto tehdään? -sivulla.

Puolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus. Kummankin osapuolen tulee kykyjensä mukaan kantaa vastuuta yhteisestä taloudesta ja myös toisen puolison elatuksesta.

Avioliitto voi vaikuttaa moniin Kelan myöntämiin etuuksiin, kuten kansaneläkkeeseen, opintorahaan ja sotilasavustukseen. Kelan Miten avo- tai avioliitto vaikuttaa tukiin -sivullaRahpasa ođđa lásii. kerrotaan, miten avioliiton solmiminen vaikuttaa sinun ja puolisosi saamiin tukiin.

Voit saada myös esimerkiksi leskeneläkettä, jos aviopuolisosi kuolee. Lue lisää sivulta Tuet ja etuudet leskelle.

Verotus on Suomessa henkilökohtaista. Avioliitto vaikuttaa kuitenkin eräisiin verovähennyksiin. Avioliitolla voi olla vaikutusta esimerkiksi työasuntovähennykseen.  

Kysy verotusasioista tarkemmin VerohallinnostaRahpasa ođđa lásii..

Asioi verkossa OmaVero-palvelussa.

Etsi Suomi.fin avulla lähimmän verotoimistosi yhteystiedot.

Avioliiton solmiminen vaikuttaa esimerkiksi seuraaviin asioihin: 

• Lapsen isyyttä ei tarvitse erikseen tunnustaa, jos vanhemmat ovat lapsen syntyessä avioliitossa.
• Aviopuolisot ovat toistensa lähiomaiset. Kummallakin on esimerkiksi oikeus saada tietoa toisen terveydentilasta ja olla mukana päättämässä puolison hoidosta, jos tämä ei siihen itse pysty.
• Aviopuolisoilla on oikeus käyttää toistensa sukunimiä. Lue sukunimen valinnasta lisää sivulta Sukunimi avioituessa.

Suomen kansalaisella on velvollisuus ilmoittaa muuttuneet henkilötietonsa Suomen väestötietojärjestelmään. Ilmoita ulkomailla solmittu avioliitto Digi- ja väestötietovirastoon.

Jos Suomen kansalainen on avioliitossa toisen maan kansalaisen kanssa ja pari aikoo jatkossa asua Suomessa, ulkomailta muuttaneella on yleensä oikeus oleskelulupaan. Tämä koskee myös rekisteröityä parisuhdetta.

Maahanmuuttoviraston Puolisoni on SuomessaRahpasa ođđa lásii. -sivuilla kerrotaan tarkemmin, milloin ja miten oleskeluluvan voi saada perhesiteen perusteella.

Huomioi, että jos olet EU-valtion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalainen, et tarvitse oleskelulupaa. Tällöin yleensä riittää, että rekisteröit oleskeluoikeutesi, kun viivyt Suomessa yli kolme kuukautta.

Avioliitto Suomen kansalaisen kanssa ei anna ulkomaalaistaustaiselle Suomen kansalaisuutta. Suomen kansalaisen puolisolle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus, jos

• puolisot asuvat yhdessä ja ovat asuneet yhdessä vähintään kolme vuotta
• kansalaisuutta hakeva on asunut Suomessa viimeksi kuluneet viisi vuotta keskeytyksettä. 

Hakijan tulee täyttää myös muut kansalaistamisen edellytykset.

Lue Suomen kansalaisuuden saamisesta tarkemmin Maahanmuuttoviraston Suomen kansalaisuusRahpasa ođđa lásii. -sivuilta.

Tämä verkkosivu on osa Euroopan Your Europe -portaalia. Anna palautetta Euroopan komission palautelomakkeen kautta.Rahpasa ođđa lásii.