Dát siidu ii doaisttážii gávdno davvisámegillii
Oainnát sámegielat bálvalusaid dieđuid iežas siiddus.
Kansalaisilla on oikeus vaikuttaa lainvalmisteluun ja tulla kuulluiksi. Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa voit tehdä kansalaisaloitteen sekä kannattaa palvelussa avoinna olevia aloitteita.
Uusi laki tai lakimuutos voi saada alkunsa
Hallituksen esitysten taustalla on hallitusohjelma tai esimerkiksi Euroopan unionin säädökset, jotka vaikuttavat Suomen lainsäädäntöön.
Lakiesitykset valmistellaan oikeusministeriössä tai siinä ministeriössä, jota aihepiiri koskee. Hallitus antaa esityksen eduskunnalle. Eduskunta käy esityksestä lähetekeskustelun ja lähettää sen valiokuntakäsittelyyn. Laki hyväksytään tai hylätään eduskunnan täysistunnossa.
Lakien säätäminen on eduskunnan tärkein tehtävä. Tasavallan presidentti vahvistaa uuden lain tai lakimuutoksen allekirjoituksellaan.
Eduskunta ottaa käsittelyyn kaikki sellaiset kansalaisaloitteet, joita allekirjoituksellaan tukee vähintään 50 000 Suomen kansalaista. Eduskunta harkitsee, missä aikataulussa se käsittelee kansalaisaloitteet. Jos aloite tulee eduskunnassa hylätyksi tai sen käsittely raukeaa eduskuntakauden vaihtuessa, samasta asiasta on mahdollista tehdä uusi kansalaisaloite.
Demokratian lähtökohta on, että kansalaisilla on oikeus tulla kuulluiksi ja tuoda näkemyksensä lainvalmistelutyöhön. Kansalaisilla on oltava mahdollisuus valvoa oikeuksiaan ja etujaan sekä vaikuttaa päätöksentekoon.
Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus toimia avoimesti ja vuorovaikutuksessa kansalaisten ja sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, kanssa. Kuuleminen ja jatkuva vuorovaikutus parantavat hallinnossa valmisteltavina olevien esitysten laatua, kun mahdollisimman moni näkökulma tulee otetuksi huomioon.
Vuorovaikutus, kuuleminen ja kuulluksi tuleminen ovat edellytyksiä sille, että kansalaiset kokevat luottamusta hallintoa kohtaan. Tätä sanotaan hallinnon legitimiteetiksi.
Lakien valmistelutyö tapahtuu ministeriöissä. Valmisteluun kuuluu sidosryhmien ja kansalaisten monipuolinen kuuleminen erilaisin menetelmin. Kansalaisena voit osallistua keskustelutilaisuuksiin, kyselyihin ja verkkokeskusteluihin sekä lausuntojen antamiseen.
Ministeriö voi pyytää kansalaisia esittämään kantojaan esimerkiksi otakantaa.fi-sivuston avoimessa kansalaiskeskustelussa tai lausuntopalvelu.fi-sivustonRahpasa ođđa lásii. lausuntopyynnössä.
Kansalaisilla on oikeus kertoa näkemyksensä lakiesityksistä myös silloin, kun ministeriö ei ole sitä erikseen pyytänyt.
Lakiesityksiin annettavat lausunnot voi lähettää myös sähköpostitse ministeriön kirjaamoon.
Siinä vaiheessa, kun lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä, voit vaikuttaa siihen olemalla yhteydessä kansanedustajiin ja kertomalla heille näkemyksesi.
Eduskunta hankkii tietoa lakiesityksen käsittelemiseksi järjestämällä kuulemisia. Kansanedustajista koostuvat valiokunnat kutsuvat asiantuntijoita kuultaviksi siinä vaiheessa, kun ne valmistelevat mietintöjään eduskunnan täysistunnolle. Lainsäädännöstä päättää eduskunnan täysistunto.
Kuulemisella tarkoitetaan tärkeimmiksi katsottujen sidosryhmien näkemysten, tietojen ja kokemusten hankkimista valmisteilla olevasta asiasta. Sidosryhmiä ovat esimerkiksi viranomaiset, yliopistotutkijat, muut asiantuntijat, järjestöt ja yritykset. Valiokunta voi järjestää myös julkisia kokouksia tai kuulemisia, joita voi seurata esimerkiksi verkkolähetyksen kautta.
Valiokuntien jäsenet voivat itse vaikuttaa aktiivisesti siihen, keitä he haluavat kuulla. Kuulemisten tavoitteena on, että erilaiset näkökannat pääsevät prosessin aikana esille ja että valiokunta pystyy laatimaan niiden perusteella esityksensä.