Rikosilmoitus ja esitutkinta

Kuka tahansa voi tehdä poliisille rikosilmoituksen. Voit tehdä rikosilmoituksen, vaikka et olisi itse rikoksen asianomistaja eli uhri.

Voit tehdä rikosilmoituksen, vaikka tapahtumasta olisi kulunut aikaa. Rikoksen syyteoikeudella on kuitenkin vanhenemisaika, joka vaihtelee kahdesta vuodesta kahteenkymmeneen vuoteen.

Vain ne rikokset, joista voi saada elinkautisen vankeustuomion, eivät vanhene koskaan. Elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomitaan esimerkiksi murhasta.

Voit tehdä rikosilmoituksen, vaikka tekijä olisi alle 15-vuotias. Alle 15-vuotiasta ei voida syyttää tai tuomita rikoksesta, mutta hän voi joutua korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Esitutkinnan tarpeellisuus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Poliisi aloittaa esitutkinnan, kun se epäilee, että on tapahtunut rikos. Epäily voi syntyä rikosilmoituksen tai muun tiedon perusteella.

Esitutkinnan hoitaa yleensä epäillyn rikoksen tapahtumapaikkakunnan poliisi. Esitutkinnan aloittamisesta, tutkinnan laajuudesta ja tutkinnan lopettamisesta päättää tutkinnanjohtaja.

Esitutkinnassa poliisi kuulustelee rikoksen uhria eli asianomistajaa sekä rikoksesta epäiltyä. Mahdollisia silminnäkijöitä ja muita asianosaisia voidaan kuulustella todistajina. Tarvittaessa poliisi kuulustelee myös asiantuntijoita. Jos kyseessä on omaisuusrikos, poliisi selvittää anastetun omaisuuden määrän ja laadun.

Jos poliisi esitutkinnassa toteaa, ettei rikosta ole tapahtunut, esitutkinta lopetetaan tutkinnanjohtajan päätöksellä. Silloin asia ei etene poliisilta syyttäjälle.

Jos poliisi toteaa esitutkinnan perusteella, että rikos on tapahtunut, poliisi toimittaa esitutkinnan asiakirjat syyttäjälle syyteharkintaa varten.

Syyttäjä voi nostaa esitutkinnan perusteella rikoksesta syytteen, jolloin asia käsitellään käräjäoikeudessa. Syyttäjä voi myös päättää olla nostamatta syytettä esimerkiksi silloin, jos rikoksesta ei ole riittävästi todisteita tai jos teko on vähäinen. Tällöin syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen.

Osa rikoksista on asianomistajarikoksia. Syyttäjä voi nostaa niistä syytteen vain, jos asianomistaja eli uhri vaatii epäillylle rangaistusta. Asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi kotirauhan rikkominen ja kunnianloukkaus.

Suurin osa rikoksista on kuitenkin virallisen syytteen alaisia. Se tarkoittaa, että poliisi voi tutkia rikosta ja syyttäjä voi nostaa syytteen, vaikka asianomistaja eli uhri ei itse vaatisi epäillylle rangaistusta.

RikosuhripäivystysRahpasa ođđa lásii. antaa tukea ja neuvoja rikoksen uhreille, uhrien läheisille ja rikoksen todistajille. Rikosuhripäivystys voi auttaa rikosilmoituksen tekemisessä ja kertoo tarkemmin, miten esimerkiksi oikeusprosessi etenee.