Taat sijđo ij tuáistáážân lah finniimist anarâškielân
Tun uáináh sämikielâlij palvâlusâi tiäđuid jieijâs siijđoin.
Vammaiselle henkilölle pyritään tarjoamaan hänen toiveitaan ja tarpeitaan vastaava esteetön ja toimiva asunto sekä välttämättömät tukipalvelut. Palvelut voivat joissakin tapauksissa olla henkilölle maksuttomia, mutta vuokran ja muut asumiskulut hän maksaa aina itse.
Asumisen tukeen oikeutetuille vammaisille henkilöille tarjotaan erilaisia asumispalveluja riippuen heidän palvelutarpeistansa. Asumispalveluihin sisältyy asunto ja välttämättömät palvelut.
Asunto voi olla vuokra- tai omistusasunto. Se voi olla osa asuntoryhmää, ryhmäkotia tai palvelutaloa. Asunto ei ole pelkkä yksittäinen huone, vaan siellä on myös keittiö ja wc. Asuminen voidaan järjestää myös henkilön omaan kotiin esimerkiksi henkilökohtaisen avun, kotihoidon sekä asunnon muutostöiden avulla.
Välttämättömiä palveluja ovat sellaiset, jotka vaaditaan, että vammainen henkilö selviytyy arjestaan. Niitä ovat esimerkiksi liikkumisessa, peseytymisessä ja pukeutumisessa avustaminen, ruokahuolto, siivoaminen, lääkityksestä huolehtiminen sekä turvapalvelut. Tarvittavat palvelut määritellään jokaiselle henkilökohtaisesti yksilöllisessä asiakassuunnitelmassa.
Kehitysvammaisen henkilön asumisen ratkaisuista voit lukea lisää Verneri.netistäLekkâs uđđâ laasân..
Vammaisella henkilöllä voi olla oikeus saada asumisen tukea, jos hän tarvitsee apua tai tukea voidakseen hoitaa päivittäiset toimensa.
Asumispalveluihin hakemisen käytännöt vaihtelevat eri alueilla. Palvelutarpeen arvioimiseksi ole yhteydessä oman hyvinvointialueesi sosiaalihuoltoon.
Viime kädessä hyvinvointialueesi päättää, millaiseen asuntoon pääset ja mitä palveluja sinulla on oikeus saada. Hyvinvointialueen on kuitenkin myös otettava huomioon sinun henkilökohtaiset mielipiteesi ja yksilöllinen tilanteesi. Nämä päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksestasi. Kiireellisissä tilanteissa voit saada tarvitsemiasi palveluja jo ennen asiakassuunnitelman laatimista.
Asumispalveluissa maksat itse kaikki henkilökohtaiset, asumiseen liittyvät kulusi. Niitä ovat esimerkiksi vuokra, vesi, sähkö, ruoka ja pesuaineet.
Yleensä vammaisten henkilöiden erityispalvelut, eli apu ja tuki, ovat maksuttomia. Lisätietoa saat THL:n vammaispalvelujen ohjeista. Lekkâs uđđâ laasân.
Jos ostat asumispalveluja suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta, vastaat kaikista kustannuksista itse.
Vammaisille henkilöille järjestettävien asumispalvelujen hinnoittelusta ei ole olemassa yksityisille palveluntuottajille laadittuja sääntöjä. Yksityiset palveluntuottajat siis päättävät tarjoamansa asumispalvelujen hinnat itse. Hintojen tulee kuitenkin aina olla kohtuullisia. Hinnat on myös ilmoitettava mahdollisimman selkeästi, yksiselitteisesti ja läpinäkyvästi.
Jos aiot ostaa asumispalveluja suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta, tutustu huolellisesti sopimusehtoihin. Selvitä hinnat, niiden muodostuminen ja niihin sisältyvät palvelut. Vertaile eri palveluntuottajien palveluja ja hintoja.
Jos hyvinvointialueesi järjestää palvelut ostamalla ne yksityiseltä palveluntuottajalta, asiakkaalta peritään samat maksut ja korvaukset kuin hyvinvointialueen itsensä tuottamista vastaavista palveluista.
Voit hakea Kelasta tukia henkilökohtaisten asumismenojesi kattamiseksi. Jos et ole eläkkeellä, voit hakea yleistä asumistukea vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasuntoon. Jos taas olet eläkkeellä, voit hakea eläkkeensaajan asumistukea.
Tuet ja etuudet vammaisille henkilöilleLekkâs uđđâ laasân. -sivulla kerrotaan, kuinka voit hakea Kelasta vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea jokapäiväisen elämäsi helpottamiseksi. Lisäksi voit hakea Kelasta kuntoutusetuutta kuntoutuksen ajalta.
Voit saada hyvinvointialueeltasi korvausta päivittäisissä toiminnoissa tarvitsemiesi välineiden hankkimisesta sekä välttämättömistä asunnon muutostöistä. Lue lisää aiheesta Apuvälineet ja asunnon muutostyöt vammaisille henkilöilleLekkâs uđđâ laasân. -sivulta.
Jos maksat asumispalveluihisi liittyvät tukipalvelut itse, voit usein hakea niistä kotitalousvähennystä Verohallinnolta. Voit myös mahdollisesti saada kotiin annettavia palveluja arvonlisäverottomana.
Monet hyvinvointialueet käyttävät asumispalvelujen järjestämiseen palveluseteleitä. Lisätietoa saat Palvelusetelin käyttäminen hoitopaikan valinnassa -sivulta. Palvelusetelin avulla voit hankkia asumispalveluihisi liittyviä tukipalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta.
Jos rahasi eivät saamistasi tuista huolimatta riitä elämiseen, voit hakea Kelasta toimeentulotukea. Oikeus toimeentulotukeenLekkâs uđđâ laasân. -sivulla kerrotaan toimeentulotuesta tarkemmin.
Vammaisten henkilöiden asumispalveluja tuottavien tahojen tulee itse valvoa, kehittää ja seurata palvelujensa laatua. Omavalvontaan sisältyy myös palveluntuottajan velvollisuus tarkistaa vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviksi aikovien henkilöiden rikosrekisteriote.
Palvelua tuottavan yksikön tulee laatia julkinen omavalvontasuunnitelma toimintansa valvomisen tueksi. Suunnitelman toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa kehitettävä asiakkailta ja henkilöstöltä saadun palautteen perusteella.
Palvelunjärjestäjinä toimivien hyvinvointialueiden ja useammassa kuin yhdessä palveluyksikössä asumispalveluja antavan palveluntuottajan on laadittava vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista sähköinen omavalvontaohjelma. Se täytyy julkaista esimerkiksi verkkosivuilla.
Hyvinvointialueen tulee valvoa, että asumispalveluja tarvitsevat vammaiset henkilöt saavat asiakassuunnitelmansa mukaiset palvelut. Hyvinvointialueen tulee myös varmistaa, että yksittäinen palvelua tuottava yksikkö pystyy tarjoamaan vammaiselle henkilölle tämän tarvitseman hoidon ja palvelut.
Alueellisella tasolla vammaisten henkilöiden asumispalveluja valvoo Lupa- ja valvontavirasto.
Tämä verkkosivu on osa Euroopan Your Europe -portaalia. Anna palautetta Euroopan komission palautelomakkeen kautta.Lekkâs uđđâ laasân.