Tietoa avoliitosta

Avopuolisoilla ei ole oikeutta toistensa omaisuuteen. Kun eroatte, kumpikin pitää oman omaisuutensa. 

Teille voi kuitenkin syntyä erimielisyyttä siitä, miten yhteinen omaisuutenne, kuten asuntonne irtaimisto, jaetaan. Tällaisessa tilanteessa jompikumpi puolisoista voi vaatia omaisuuden erottelua. 

Erottelua voi vaatia, jos jompikumpi seuraavista ehdoista toteutuu:

• olette olleet avoliitossa eli asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta
• teillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Omaisuuden erottelun yhteydessä toisella teistä voi olla oikeus hyvitykseen toiselta puolisolta. Lue omaisuuden jaosta eron koittaessa lisää Ero puolisosta -oppaasta.

Avopuolisoilla ei myöskään ole oikeutta puolison omaisuuteen, jos toinen puoliso kuolee. Sinun täytyy tehdä testamentti, jos haluat, että avopuolisosi saa perintöä, kun kuolet. Läheisen kuolema -oppaassa kerrotaan tarkemmin perinnönjaosta.

Avoliitto, eli yhdessä asuminen, voi vaikuttaa moniin Kelasta haettaviin tukiin, kuten asumistukeen. Avoliitto ei kuitenkaan oikeuta tiettyihin tukiin samalla tavalla kuin avioliitto. Avopuolisot eivät esimerkiksi kaikissa tapauksissa voi saada leskeneläkettä, jos toinen puoliso kuolee.

Lue avoliiton vaikutuksista saamiisi tukiin Kelan sivuilta.Avautuu uuteen ikkunaan.

Voitte hakea yhteistä sukunimeä tai sukunimiyhdistelmää Digi- ja väestötietovirastosta, jos jompikumpi seuraavista toteutuu:

• olette asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta
• teillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Avoliitoissa yhteinen sukunimi tai sukunimiyhdistelmä muodostetaan samoilla säännöillä kuin avioliiton yhteydessä. Lue lisää sivulta Sukunimi avioituessa.

Jos äiti ja isä eivät ole lapsen syntyessä avioliitossa, isyys täytyy vahvistaa erikseen. Kun naispari saa lapsen hedelmöityshoidon avulla, ei-biologinen äiti voidaan vahvistaa lapsen toiseksi äidiksi.

Molemmissa tapauksissa vanhemmuus pitää ensin tunnustaa joko äitiysneuvolassa tai lastenvalvojan luona. Lue vanhemmuuden tunnustamisesta ja vahvistamisesta lisää Vanhemmuuden vahvistaminen -sivulta.

Jos toisen maan kansalainen asuu yhdessä Suomen kansalaisen kanssa, hän voi saada oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Tällöin jommankumman seuraavista ehdoista pitää täyttyä:

• pari on asunut yhdessä vähintään kaksi vuotta
• parilla on yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Maahanmuuttoviraston Puolisoni on SuomessaAvautuu uuteen ikkunaan. -sivuilla kerrotaan tarkemmin, milloin ja miten oleskeluluvan voi saada perhesiteen perusteella.

Huomioi, että jos olet EU-valtion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalainen, et tarvitse oleskelulupaa. Tällöin yleensä riittää, että rekisteröit oleskeluoikeutesi, jos viivyt Suomessa yli kolme kuukautta.