Läheisen kuolema

Avioliitosta leskeksi jäänyt saa yleensä pitää hallussaan yhteisen asunnon irtaimistoineen, vaikka asunto olisi ollut osittain tai kokonaan kuolleen puolison nimissä. Lue miten hallintaoikeus voi vaikuttaa perintöverotukseen.Avautuu uuteen ikkunaan.

Leskelle kuuluu avio-oikeuden perusteella puolet yhteen lasketusta omaisuudesta. Leski saa oman osuutensa osituksessa, eikä se ole perintöä.

Avoliitosta leskeksi jäänyt ei ole kuolinpesän osakas eikä peri mitään, ellei kuollut avopuoliso ole tehnyt testamenttia hänen hyväkseen. Hän ei myöskään saa pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämää asuntoa.

Avoleski voi vaatia omaisuuden erottelua. Sitä voi vaatia myös kuolleen avopuolison perillinen. Tarvittaessa erottelun voi toimittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja.

Kuolinpesä voidaan pitää jakamattomana esimerkiksi niin pitkään kuin vainajan puoliso on elossa. Tosin tässäkin tapauksessa ositus ja perinnönjako voidaan tehdä valmiiksi, vaikka leski jäisi asumaan yhteiseen kotiin.

Jos kuolinpesä on yhteishallinnossa, huolehtivat osakkaat kuolinpesän omaisuudesta ja selvityksistä yhdessä ja yksimielisesti. Pesä on kuitenkin jaettava, jos yksikin osakas sitä vaatii.

Jos kuolinpesä kuitenkin jätetään pitkäksi aikaa jakamatta, kuolinpesän hallinnon aikana tapahtuvat asiat voivat mutkistaa asioiden selvittämistä myöhemmin. Tästä syystä usein onkin helpointa tehdä perinnönjako ja sitä edeltävä mahdollinen ositus pian kuoleman jälkeen. Samalla voidaan hyödyntää perunkirjoituksen yhteydessä tehtyä työtä.

Erityisesti silloin, kun perillisiä kuolee ennen ositusta ja perinnönjakoa, voi myöhempään ajankohtaan jätetty perinnönjako ja myös yhteishallinto muodostua hankalaksi.

Perintövero määrätään kaikissa tapauksissa jo kuoleman jälkeen ja nopeasti toimitetusta perinnönjaosta saadaan yleensä myös varoja, joilla vero voidaan suorittaa. 

Kuolinpesään voidaan hakea käräjäoikeudelta pesänjakaja. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun kuolinpesän osakkailla on riitoja. pesänjakajasta voi aiheutua merkittäviä kustannuksia eikä menettelyyn kannata turvautua silloin, kun kuolinpesä tarvitsee apua vain asiakirjojen laadintaan.

Pesänjakajan tehtävänä on pesän omaisuuden jakaminen kuolinpesän osakkaille. Pesänjakaja pyrkii saamaan osakkaat sopimaan perinnönjaosta. Mikäli osakkaat eivät saa sopimusta aikaiseksi, jää asia pesänjakajan ratkaistavaksi.

Käräjäoikeus määrää pesänjakajan hakemuksen perusteella. Yleensä pesänjakajana toimii oikeudellisen koulutuksen saanut henkilö. Pesänjakajana voi toimia sama henkilö, joka toimi pesänselvittäjänä ennen perinnönjakoa.

Pesänselvittäjää ja pesänjakajaa haetaan käräjäoikeudesta. 

Lapsen saamaa perintöä tai lapsen muita varoja saa käyttää vain hänen itsensä hyväksi. Varoja on käytettävä harkiten. Edunvalvojan on toimittava kaikessa lapsen edun mukaisesti ja otettava huomioon myös lapsen oma mielipide.

Edunvalvojan tehtävä on huolehtia perinnön sijoittamisesta turvallisesti ja riittävän tuottavasti. Lapselta saa lainata varoja vain Digi- ja väestötietoviraston luvalla ja vakuuksia vastaan.

Perintöä ei saa käyttää lapsen perheen jokapäiväisen elämän kuluihin. Lapsella ei koskaan ole velvollisuutta elättää huoltajaansa tai sisaruksiaan. Lapsen elinkustannuksiin voi hakea lapseneläkettä ja muita etuuksia.

Edunvalvojana tarvitset luvan toimiessasi alaikäisen puolesta hänen kannaltaan merkittävissä asioissa.

Tarvitset luvan

• kun lapsi on osakkaana kuolinpesässä ja kuolinpesä myy asunnon tai kiinteistön
• ositukseen ja perinnönjakoon.

Hae lupaa etukäteen. Voit tehdä hakemuksen silloin, kun sinulla on jo tiedossa suunnittelemasi toimen yksityiskohdat ja pystyt liittämään hakemukseen toimea varten laaditun asiakirjan.

Varmista ennen luvan hakemista, että voit edustaa päämiestäsi suunnittelemassasi toimessa eli et ole esteellinen.

Lue lisää Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilta luvan vaativista toimista ja sen hakemisesta.Avautuu uuteen ikkunaan.

Digi- ja väestötietoviraston lupahakemusAvautuu uuteen ikkunaan.

Jos hyväksesi on tehty testamentti, sinun pitää osallistua perinnönjakoon testamentin jättäjän määräämällä tavalla.

Olet kuolinpesän osakas, jos olet yleistestamentin saaja eli vainaja jätti sinulle jonkin suhteellisen osuuden omaisuudestaan. Tällöin sinun tulee osallistua perunkirjoitukseen tai lähettää sinne edustajasi.

Jos sen sijaan sait testamentissa jonkin määritellyn osan vainajan omaisuudesta, olet erityistestamentin saaja etkä siis ole kuolinpesän osakas.

Testamentit voivat olla tulkinnanvaraisia. Epäselvyyksiä liittyy usein esimerkiksi puolisoiden keskinäisiin testamentteihin. Lisäksi on eräitä oikeuksia, jotka ohittavat testamenttimääräykset. Testamentti ei esimerkiksi ohita vainajan velkojien oikeutta saada suoritus veloilleen, lesken oikeutta tasinkoon tai rintaperillisen oikeutta lakiosaan.

Usein testamentteihin liittyvät kysymykset on helpointa selvittää pian kuoleman jälkeen. 

Lakiosa on suuruudeltaan puolet siitä, mitä perisit, jos testamenttia ei olisi.

Joskus testamentti saattaa olla pätemätön, eikä se silloin ohjaa perinnönjakoa. Näissä tilanteissa kysymys on usein riita-asiasta, jonka ratkaisemiseen liittyy monia erityiskysymyksiä.

Testamentti voi olla pätemätön esimerkiksi, jos

• tekijä ei ole testamenttia tehdessään ollut riittävän hyvässä kunnossa ymmärtääkseen tekoaan
• tekijää on painostettu tai taivuteltu asiassa
• testamenttia ei ole tehty oikein. Todistajana ei esimerkiksi saa olla testamentin tekijän lähisukulainen, puoliso eikä testamentin edunsaaja.

Hanki tarvittaessa asiantuntija-apua testamenttiin liittyvien kysymysten ratkaisemiseen.