Valtuuksien sanasto
Lyhyt sanasto Suomi.fi-valtuuksissa yleisimmin käytetyistä termeistä.
Toisen puolesta asiointi: Henkilö asioi toisen henkilön, yrityksen tai yhteisön puolesta. Yrityksen, yhteisön tai henkilön puolesta voi myös asioida yrityksen tai yhteisön edustajana.
Valtuusrekisteri: Suomi.fi-valtuuksien taustalla toimiva vahvistettujen sähköisten valtuuksien kansallinen tietovaranto.
Asiointipalvelu: Sähköinen palvelu tai asiointikanava, joka hyödyntää Suomi.fi-valtuuksia tarkastaessaan, onko henkilöllä oikeus asioida toisen henkilön, yrityksen tai yhteisön puolesta.
Valtuuttaa: Antaa oikeus asioida toisen puolesta. Valtuutuksen tuloksena syntyy valtuus. Valtuuden voi antaa myös hyväksymällä valtuuspyynnön.
Valtuuspyyntö: Valtuutetuksi haluava pyytää henkilöltä, yritykseltä tai yhteisöltä (valtuuttaja) oikeutta asioida tämän puolesta pyynnössä määritellyissä asioissa. Valtuuttajan täytyy vahvistaa asiointivaltuus ennen kuin valtuus on voimassa.
Virkailijavaltuuttamispalvelu: Palvelu, jonka avulla valtuuden voi antaa tai mitätöidä virkailijan avustamana, jos yritys, yhdistys tai muu yhteisö ei voi itse käyttää Suomi.fi-valtuuksia.
Valtuus: Oikeus asioida toisen henkilön, yrityksen tai yhteisön puolesta valitussa asiassa. Suomi.fi-valtuuksissa annettu valtuus on sähköinen valtakirja asioiden hoitamista varten.
- Valtuuttaja (päämies): Luonnollinen henkilö, oikeushenkilö, yritys tai yhteisö, joka antaa toiselle henkilölle, yritykselle tai yhteisölle (valtuutettu) valtuuden asioida puolestaan.
- Valtuutettu (asiamies): Luonnollinen henkilö, oikeushenkilö, yritys tai yhteisö, joka on saanut valtuuden asioida toisen henkilön, yrityksen tai yhteisön (valtuuttajan) puolesta.
- Valtuusasia: Asia, jonka valtuutettu voi hoitaa valtuuttajan puolesta. Valtuusasiat valitaan valtuuden antamisen tai pyytämisen yhteydessä. Ne kuvaavat toimivaltaa, jonka valtuutettu on saanut valtuuttajalta.
- Vahvistaminen: Valtuuttaja tarkistaa annettavan valtuuden oikeellisuuden ja vahvistaa tai hylkää valtuuden. Valtuutetun ei tarvitse erikseen vahvistaa valtuutta, sillä valtuutettu hyväksyy valtuuden, kun hän käyttää valtuutta ensimmäistä kertaa jossain asiointipalvelussa.
- Mitätöinti: Valtuuttaja tai valtuutettu voi peruuttaa eli mitätöidä olemassa olevan ja vahvistetun valtuuden Suomi.fi-valtuuksissa. Mitätöinnin jälkeen valtuus ei ole enää käytössä.
Valtuustyyppi: Henkilö voi antaa vain asiointivaltuuksia, joilla valtuutettu voi asioida valtuuttajan puolesta (esim. annat läheisellesi oikeuden tehdä veroilmoituksen puolestasi). Yritys tai yhteisö voi antaa erityyppisiä valtuuksia:
- Asiointivaltuus: Asiointivaltuuden saavalla henkilöllä tai organisaatiolla on oikeus asioida valtuuttajan puolesta.
- Valtuutusoikeus: Valtuutusoikeuden saavalla henkilöllä on oikeus antaa ja mitätöidä asiointivaltuuksia Suomi.fi-valtuuksissa.
- Edustamisvaltuus: Edustamisvaltuuden saavalla henkilöllä on oikeus asioida sellaisen asiakkaan puolesta, jolta valtuuttaja on saanut asiointivaltuuden.
- Edustajan valtuutusoikeus: Edustajan valtuutusoikeuden saavalla henkilöllä on oikeus antaa ja mitätöidä edustamisvaltuuksia sekä pyytää asiointivaltuuksia Suomi.fi-valtuuksissa.
Tarkenne: Tieto, jonka avulla annettavaa valtuutta voi rajata tai kohdentaa koskemaan esimerkiksi vain tiettyä organisaatiota, organisaation osastoa tai kohdetta. Tarkenne voi olla esimerkiksi asiakastunnus, kiinteistönumero tai organisaation tietyn osaston tunniste. Tarkenteita on kahta eri tyyppiä:
- Toimivaltaa rajoittava tarkenne: Toimivaltaa rajoittavalla tarkenteella valtuuttaja voi rajata valtuuden toimivallan koskemaan esimerkiksi vain yksittäistä kiinteistöä, organisaation osastoa, tai sopimusta. Toimivaltaa rajoittavaa tarkennetta voidaan käyttää asiointivaltuuden lisäksi myös valtuutusoikeuden rajoittamiseen.
- Kohdentamistarkenne: Kohdentamistarkenteella kohdennetaan edustamisvaltuuksia organisaation työntekijöille tietyn asiakkaan asioiden hoitamiseen. Arvoksi annetaan asiamiesyrityksen asiakkaan yksilöivä tunniste eli yritystunnus tai henkilötunnus.