Raskausaika

Jos kuukautisesi eivät ala normaalisti, voit olla raskaana. Raskaus pitää aina todeta testillä. 

Raskaustestejä saa apteekeista ja myös monista päivittäistavarakaupoista. Voit tehdä raskaustestin myös sosiaali- ja terveyskeskuksessa tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa.

Jotkut naiset kokevat voimakkaita oireita, kuten pahoinvointia, heti raskauden alussa. Jotkut naiset voivat olla pitkäänkin raskaana ilman mitään oireita.

Voit olla yhteydessä äitiysneuvolaan, kun raskaustestisi on ollut positiivinen. Koska raskauden keskeytyminen eli keskenmeno on yleistä ensimmäisillä raskausviikoilla, yhteydenotolla ei kuitenkaan ole kiire.

Selvitä Suomi.fin avulla kotipaikkasi äitiysneuvolan yhteystiedot.

Neuvolaan on hyvä olla yhteydessä, kun raskautesi on kestänyt 6–8 viikkoa tai kuukautisesi ovat myöhässä noin kuukauden. Jos et ole varma raskauden kestosta, sinun kannattaa olla yhteydessä äitiysneuvolaan heti raskauden toteamisen jälkeen.

Jos raskaus on tullut yllätyksenä, ota asia puheeksi neuvolaan soittaessasi.

Sinun kannattaa kiinnittää huomiota elintapoihisi raskauden alusta lähtien. Huumeet, alkoholi ja tupakka vahingoittavat sikiötä. Myäs useita ruoka-aineita on syytä välttää.

Muista myös hakea Kelasta vanhempainpäivärahoja ja äitiysavustusta eli äitiyspakkausta. Lapsilisää voit hakea Kelasta lapsen synnyttyä. Perhevapaista ja -etuuksista kerrotaan Pienten lasten vanhempien vapaat ja etuudet -sivulla.

Raskaana olevan naisen ja sikiön hyvinvointia tarkkaillaan neuvolakäyntien yhteydessä.  

Saat ensimmäisen neuvolakäynnin tavallisesti viikoille 8–10. Lapsen isä on neuvolaan yhtä tervetullut kuin äiti. Sama koskee sateenkaaripariskunnan toista vanhempaa tai äidin muuta tukihenkilöä.

Kaikilla raskaana olevilla on Suomessa oikeus osallistua raskauden aikaisiin seulontoihin, kuten ultraäänitutkimuksiin ja seerumiseulontaan. Seulontojen avulla sikiön mahdolliset kehityshäiriöt tai rakennepoikkeavuudet voidaan löytää jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Lue seulonnoista tarkemmin Raskaudenaikaiset seulonnat -sivulta.

Odottavat vanhemmat saavat tukea ja neuvoja raskautta ja tulevaa vanhemmuutta varten äitiysneuvolasta. Raskaana oleva nainen saa ravitsemukseen, liikuntaan, uneen ja lepoon sekä yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää neuvontaa. 

Lasta odottavat vanhemmat pääsevät neuvolan kautta myös perhevalmennukseen, jossa he saavat tietoa raskaudesta, synnytyksestä ja vanhemmuudesta.

Neuvolan lisäksi tukea ja neuvontaa voi saada erilaisista järjestöistä, yhdistyksistä ja vertaisryhmistä:

• yleisiä tuki- ja neuvontapalveluja järjestää  VäestöliittoAvautuu uuteen ikkunaan.
• vauvaa odottavaa sateenkaariperhettä tukee Sateenkaariperheet ryAvautuu uuteen ikkunaan.
• Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on apuna yksin odottavilleAvautuu uuteen ikkunaan.
• monikulttuurisia perheitä neuvoo Familia Avautuu uuteen ikkunaan.
• tahatonta lapsettomuutta kokeneita tukee Simpukka ryAvautuu uuteen ikkunaan. 
• jos perheeseenne odotetaan kaksosia tai kolmosia, saatte vertaistukea Suomen Monikkoperheet ry:stäAvautuu uuteen ikkunaan.
• uusperheellisten kysymyksiin on erikoistunut Supli eli Suomen Uusperheiden Liitto ryAvautuu uuteen ikkunaan..

Jos perheessäsi on väkivalta- tai päihdeongelmia, asiasta kannattaa puhua neuvolassa. Sen lisäksi saat apua Nollalinjasta sekä ensi- ja turvakodeista.

Voit hakea verkosta omatoimisesti tietoa raskaudesta Terveyskylä.fin NaistalostaAvautuu uuteen ikkunaan..

Jotkin elintarvikkeet voivat olla vahingollisia sikiölle. Raskausajan ravitsemussuosituksiin kannattaa tutustua jo raskautta suunniteltaessa tai viimeistään heti sen alettua. 

Neuvolan kautta saat tietoa sopivasta ravinnosta. 

Ruokavirasto ylläpitää verkkosivuillaan Elintarvikkeiden turvallisen käytön ohjetta.Avautuu uuteen ikkunaan. Siinä luetellaan elintarvikkeet, joita raskaana olevan tulisi välttää.

Keskenmenot ensimmäisten raskausviikkojen aikana ovat yleisiä. Jos raskaus keskeytyy itsestään aivan ensimmäisten viikkojen aikana, se ei ole sinun syysi, eikä tilanteelle voi mitään. Varmista tutkimusten tarve terveydenhuollon ammattilaisilta, esimerkiksi neuvolasta.

Jos olet jo äitiysneuvolan asiakas ja epäilet, että kaikki ei ole kunnossa, ole heti yhteydessä neuvolaan tai äitiyspoliklinikkaan. 

Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.

Lapsen synnyttäjä on lapsen äiti. Jos äidillä on lapsen syntyessä aviomies, tämä on lapsen isä. Jos äiti ja isä eivät ole lapsen syntyessä avioliitossa, isyys täytyy vahvistaa erikseen. Kun naispari saa lapsen hedelmöityshoidon avulla,  ei-biologinen äiti voidaan vahvistaa lapsen toiseksi äidiksi.

Jotta Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa henkilön vanhemmuuden, henkilön on tunnustettava lapsen isyys tai äitiys. Tunnustamisen voi tehdä raskauden aikana neuvolassa.

Lue vanhemmuuden tunnustamisesta ja vahvistamisesta Isyyden tai toisen äidin äitiyden vahvistaminen -sivulta.