Isyyden tai toisen äidin äitiyden vahvistaminen
Lapsen synnyttäjä on lapsen äiti. Jos äidillä on lapsen syntyessä aviomies, tämä on lapsen isä. Jos äiti ja isä eivät ole lapsen syntyessä avioliitossa, isyys täytyy vahvistaa erikseen. Kun naispari saa lapsen hedelmöityshoidon avulla, ei-biologinen äiti voidaan vahvistaa lapsen toiseksi äidiksi.
Jotta Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa henkilön vanhemmuuden, henkilön on tunnustettava lapsen isyys tai äitiys. Tunnustamisen voi tehdä raskauden aikana neuvolassa tai lastenvalvojan luona ja lapsen synnyttyä lastenvalvojan luona.
Kun tunnustaminen on tehty, Digi- ja väestötietovirasto voi vahvistaa lapsen isyyden tai äitiyden.
Isyys voidaan vahvistaa myös ilman tunnustamista tuomioistuimen päätöksellä. Tämä koskee tapauksia, joissa isyyttä ei ole saatu selvitettyä vapaaehtoisesti.
Naisparin toisen äidin äitiyden vahvistamisen edellytyksiä ovat esimerkiksi seuraavat:
- lapsi on saanut alkunsa hedelmöityshoidoissa hedelmöityshoitoklinikalla
- hedelmöityshoitoihin on molempien äitien suostumus
- lapselle ei voida todeta tai vahvistaa isää.
Myös äitiys voidaan vahvistaa tuomioistuimessa.
Isyyden voi tunnustaa raskausaikana tai lapsen syntymän jälkeen.
Voit tunnustaa isyyden raskausaikana joko äitiysneuvolassa tai lastenvalvojan luona. Molempien vanhempien on oltava tunnustamistilanteessa läsnä henkilöllisyysasiakirjojensa kanssa.
Isyyden tunnustaminen ei aina ole mahdollista raskausaikana. Lapsen syntymän jälkeen tunnustaminen tapahtuu lastenvalvojan luona.
Jos haluat tunnustaa olevasi lapsen, nuoren tai aikuisen isä, ota yhteyttä lastenvalvojaan. 15 vuotta täyttänyt lapsi voi kuitenkin kieltää isänsä selvittämisen.
Kun naispari alkaa odottaa hedelmöityshoidossa alkunsa saanutta lasta, lapsen toinen äiti voi tunnustaa vanhemmuutensa lapseen.
Toinen äiti voi tunnustaa äitiyden raskauden aikana neuvolassa tai lastenvalvojan luona. Molempien äitien on oltava tunnustamistilanteessa läsnä henkilöllisyysasiakirjojensa kanssa. Tarvitsette mukaanne myös todistuksen annetusta hedelmöityshoidosta.
Äitiyden tunnustaminen ei aina ole mahdollista raskausaikana. Lapsen syntymän jälkeen tunnustaminen tapahtuu lastenvalvojan luona.
Jos lapsi on saanut alkunsa muutoin kuin hedelmöityshoitojen tuloksena, toisesta äidistä voi tulla lapsen vanhempi vain perheen sisäisen adoption kautta.
Jos mies ei tunnusta isyyttään, lapsen huoltaja tai lastenvalvoja voi nostaa kanteen isyyden vahvistamiseksi alaikäisen lapsen puolesta. Lastenvalvoja tekee isyyttä koskevan selvityksen, ja tuomioistuin tekee päätöksensä selvitysten perusteella. Jos DNA-tutkimukset osoittavat, että mies on isä, hän voi vielä tunnustaa isyytensä ennen kuin asia viedään tuomioistuimeen.
Myös mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, voi äidin vastustuksesta huolimatta käynnistää isyyden selvittämisen tunnustamalla isyytensä. Äidillä ei ole oikeutta vastustaa lapsen isän selvittämistä.
Isäksi vahvistetaan äidin aviomies, vaikka lapsi syntyisi hedelmöityshoidon tuloksena siten, että biologinen isä on ulkopuolinen sukusolujen luovuttaja.
Jos hedelmöityshoitoa saanut pari ei ole avioliitossa, äidin avopuolison tulee tunnustaa isyytensä. Jos mies ei tunnusta isyyttään, hänet voidaan vahvistaa lapsen isäksi tuomioistuimessa hänen hedelmöityshoitoon antamansa suostumuksen perusteella, vaikka hoidoissa olisi käytetty luovutettuja sukusoluja.
Jos kyseessä on naispari, heillä on mahdollisuus hedelmöityshoitojen yhteydessä valita myös sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen. Tällöin lapsen toiseksi vanhemmaksi tulee siittiöiden luovuttaja eikä synnyttäneen äidin puoliso.
Jos äiti on hakeutunut hedelmöityshoitoihin yksin, isäksi voidaan vahvistaa sukusolujen luovuttaja. Jos sukusolut luovuttanut mies ei ole antanut suostumustaan isyyden vahvistamiseen, lapsella ei ole virallista isää.
Lapsella on täysi-ikäisenä oikeus saada tietää luovuttajan nimi, vaikka luovuttajaa ei ole vahvistettu isäksi.
Lapsen huoltaja on lapsen synnyttänyt äiti, jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään. Jos vanhemmat ovat lapsen syntyessä avioliitossa keskenään, kumpikin heistä on lapsen huoltaja.
Jos toinen vanhempi on virallisesti tunnustanut isyytensä tai äitiytensä odotusaikana, myös hänestä tulee lapsen huoltaja, kun vanhemmuus vahvistetaan. Tällöin vanhemmilla on siis yhteishuoltajuus lapsesta.
Jos vanhempi tunnustaa vanhemmuutensa vasta lapsen syntymän jälkeen, vain lapsen synnyttänyt äiti on tämän huoltaja. Vanhemmat voivat kuitenkin erikseen sopia lapsen yhteishuollosta lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona.