Konkurssimenettelyn vaiheet

Konkurssihakemuksen voi tehdä yrityksesi itse tai joku sen velkojista. Varsinainen konkurssimenettely alkaa, kun tuomioistuin on käsitellyt yritystäsi koskevan konkurssihakemuksen ja päättänyt asettaa yrityksesi konkurssiin. Tuomioistuin lähettää asiasta tiedon kaupparekisteriin.

Konkurssista julkaistaan tarvittaessa kuulutus Virallisessa lehdessä. Näin saadaan selville esimerkiksi yrityksesi tuntemattomien velkojien määrä. Lisäksi konkurssi merkitään kaupparekisteriin, maksukyvyttömyysrekisteriin, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin sekä luottotietorekisteriin.

Jos konkurssihakemuksen on jättänyt yrityksesi velkoja, tuomioistuin tiedottaa siitä yrityksellesi. Yrityksesi voi antaa asiasta kirjallisen lausuman ennen kuin tuomioistuin päättää konkurssimenettelyn aloittamisesta.

Kun konkurssimenettely alkaa, sinulla ei ole enää oikeutta määrätä yrityksesi omaisuudesta. Tuomioistuin määrää konkurssipesälle pesänhoitajan. Hän edustaa pesää sekä huolehtii sen omaisuudesta ja hallinnosta.

Pesänhoitaja laatii aluksi pesäluettelon. Siitä ilmenevät yrityksesi varat ja velat. Se sisältää myös arvion yrityksesi omaisuuden arvosta rahaksi muutettuna.

Pesänhoitaja tekee yrityksestäsi myös velallisselvityksen konkurssia edeltäneeltä ajalta. Selvityksestä ilmenevät yrityksesi toiminnan keskeiset piirteet ja konkurssin pääasialliset syyt. Lisäksi siitä käy ilmi konkurssimenettelyn jatkumiseen ja yrityksesi toiminnan arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

Vaikka pesänhoitaja laatii pesäluettelon ja velallisselvityksen, sinulla on velvollisuus antaa niihin tarvittavia tietoja. Sinun on myös vahvistettava pesäluettelon tiedot oikeiksi allekirjoituksellasi.

Pesäluettelo ja velallisselvitys tulee yleensä laatia kahden kuukauden kuluessa konkurssimenettelyn alkamisesta. Niiden perusteella päätetään, miten menettelyä jatketaan. Esimerkiksi jos pesässä ei ole tarpeeksi varoja, konkurssi voi raueta tai jatkua julkisselvityksenä. Muutoin konkurssimenettely jatkuu yleensä normaalisti.

Velkojien tulee ilmoittaa pesänhoitajalle, kuinka paljon saatavia niillä on yritykseltäsi. Aikaa ilmoittamiseen on yleensä 1–2 kuukautta.

Pesänhoitaja laatii velkojien ilmoitusten perusteella ehdotuksen jakoluetteloksi. Siitä käy ilmi, miten konkurssipesän jäljelle jäävät varat jaetaan velkojien kesken. Pesänhoitaja toimittaa ehdotuksen yrityksellesi ja niille velkojille, jotka ovat pyytäneet sitä.

Jos jonkun velkojan ilmoittama summa ei ole mielestäsi oikea, voit riitauttaa saatavan. Tee riitautus kirjallisesti pesänhoitajalle kuukauden kuluessa jakoluetteloehdotuksen valmistumisesta. Myös velkoja voi tehdä riitautuksen. Syynä voi olla esimerkiksi, että toisen velkojan saatava nousee virheellisesti sen oman saatavan edelle.

Pesänhoitaja tekee jakoluetteloehdotukseen tarvittavat tarkistukset riitautusten perusteella. Hän muokkaa ehdotuksesta varsinaisen jakoluettelon ja toimittaa sen tuomioistuimelle. Tuomioistuin tutkii jakoluettelon ja riitautukset ja sen jälkeen vahvistaa luettelon.

Kun pesänhoitaja on selvittänyt konkurssipesän ja myynyt sen omaisuuden, hän maksaa pesästä kaikki konkurssimenettelystä aiheutuneet kustannukset.

Konkurssipesään jäljelle jääneet rahat pesänhoitaja jakaa yrityksesi velkojille. Hän tekee jaon tuomioistuimen vahvistaman jakoluettelon mukaisesti.

Lopuksi pesänhoitaja laatii lopputilityksen. Se sisältää selvityksen konkurssipesän hallinnosta ja velkojille jaetuista varoista. Velkojainkokous hyväksyy lopputilityksen. Pesänhoitaja ilmoittaa tilityksen hyväksymisestä Oikeusrekisterikeskukselle.

Sen jälkeen konkurssi on päättynyt ja yrityksesi lopetetaan. Lopettamisesta ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta kaupparekisteriin, sillä tieto kulkee Oikeusrekisterikeskuksen kautta.

Tämä verkkosivu on osa Euroopan Your Europe -portaalia. Anna palautetta Euroopan komission palautelomakkeen kautta.Avautuu uuteen ikkunaan.