suomi.fi
Siirry suoraan sisältöön.
Palvelu

Saattohoito

Miten asioin tässä palvelussa?

Katso tähän palveluun liittyvät sähköiset asiointikanavat, puhelinpalvelut sekä palvelupaikat.
Vastuuorganisaatio: Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Alue: Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Mikkeli, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala
Palvelun kieli: suomi

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän alueella saattohoitoa toteutetaan

kaikilla lähikuntoutusosastoilla (Juva, Mäntyharju, Kangasniemi, Mikkeli) sekä palveluasunnoissa, kotihoidossa (yhteistyössä omaisten ja hoitohenkilöstön kanssa) ja sairaalassa.

Terveydenhuollon henkilöstön on aina keskusteltava saattohoitoon siirtymisestä potilaan kanssa, tarvittaessa useita kertoja. Jos potilas itse ei pysty ilmaisemaan näkemystään hoidosta, keskustelu käydään hänen läheistensä kanssa. Saattohoitopäätökseen kirjataan mahdollisuuksien mukaan potilaan omat toiveet hoidostaan. Siihen voi kuulua esimerkiksi päätös kieltäytyä elvytyksestä. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.

Saattohoitoa toteutetaan palliatiivisen hoidon ja saattohoitosuositusten mukaisesti. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun etenevää sairautta ei enää voida parantaa. Kyse on siis oireenmukaisesta hoidosta, joka tähtää elämänlaadun parantamiseen. Tämä vaihe voi kestää vuosia. Saattohoidolla tarkoitetaan palliatiivisen hoidon viimeisiä viikkoja tai kuukausia ja se tähtää kuolevan kärsimysten lievittämiseen.

Saattohoito voidaan mieltää prosessina, jonka vaiheet ovat: 1) Saattohoidon tarpeen tunnistaminen,

2) saattohoitokeskustelu, 3) saattohoitosuunnitelma 4) kuolinprosessin hoito ja hallinta

Saattohoitosuunnitelmaan sisältyy hoitopäätös, jossa tehdään tarvittavat hoitorajaukset ja kirjaukset, hoitopaikan valinta potilaan ja läheisten toiveita kunnioittaen sekä konsultaatiot ja muut järjestelyt. Saattohoitosuunnitelmaan sisältyy kivun ja oireiden lievityssuunnitelma, jossa tehdään ennakoivat lääkemääräykset ja suunnitelmat oireiden kuten kipu, hengenahdistus, pahoinvointi hallitsemiseksi. Saattohoitosuunnitelmassa arvioidaan tarvittavan muun tuen tarve, kuten sosiaalisen, hengellisen tai kriisiavun tarve.

Kuolinprosessissa tunnistetaan lähestyvän kuoleman merkit, tuetaan läheisiä ja keskitytään kärsimysten lievittämiseen ja inhimilliseen hyvään hoitoon, vainajan kunnioittavaan kohteluun ja läheisten tukemiseen ja ohjaamiseen.


Toimi näin

Terveydenhuollon henkilöstön on aina keskusteltava saattohoitoon siirtymisestä potilaan kanssa, tarvittaessa useita kertoja. Jos potilas itse ei pysty ilmaisemaan näkemystään hoidosta, keskustelu käydään hänen läheistensä kanssa.


Tausta ja lainsäädäntö

Kuolevan hoidon eli saattohoidon tarkoitus on auttaa vakavasti ja parantumattomasti sairasta potilasta elämään mahdollisimman hyvää elämää loppuun asti. Saattohoitoon siirrytään, kun kuolemaan johtavaa sairautta ei voida parantaa ja kuolema on näköpiirissä lähipäivien, -viikkojen tai -kuukausien aikana. Saattohoitoon kuuluu kivunlievitys ja muu tarpeellinen hoito, vaikka itse sairautta ei enää yritetä parantaa. Kuolevan ja hänen läheistensä kaikinpuolinen tukeminen on olennainen osa saattohoitoa.

Terveydenhuollon henkilöstön on aina keskusteltava saattohoitoon siirtymisestä potilaan kanssa, tarvittaessa useita kertoja. Jos potilas itse ei pysty ilmaisemaan näkemystään hoidosta, keskustelu käydään hänen läheistensä kanssa. Saattohoitopäätökseen kirjataan mahdollisuuksien mukaan potilaan omat toiveet hoidostaan. Siihen voi kuulua esimerkiksi päätös kieltäytyä elvytyksestä. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.

Saattohoitoa annetaan sairaaloissa ja muissa laitoksissa sekä erillisissä saattohoitokodeissa. Saattohoitoa voidaan antaa myös potilaan omassa kodissa, jolloin se yleensä toteutetaan yhteistyössä hoitohenkilökunnan ja potilaan läheisten kesken.


Palvelun toteuttaa: 
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä