Lastensuojelun sijaishuolto

Lapsen sijaishuollon tarve arvioidaan yksilöllisesti palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Arviointi tehdään, kun lapsesta tai perheestä on tullut yhteydenotto sosiaalihuoltoon tai lastensuojeluilmoitus. Jos lastensuojelun kriteerit täyttyvät, palvelun asiakkuus alkaa.

Jos sinulla nousee huoli lapsesta tai perheestä, ota yhteyttä sosiaalihuoltoon tai tarvittaessa kiireellisessä tilanteessa lastensuojelun päivystykseen tai sosiaalipäivystykseen. Voit myös tehdä verkossa huoli-ilmoituksen, josta asia etenee ammattilaiselle.

Vanhemman elatusvelvollisuus jatkuu lapsen ollessa sijoitettuna. Vanhemmalle tehdään sopimus elatusmaksusta tai määrätään asiakasmaksu. Lapsilisä peritään hoidon korvaukseksi.

Kiireellisestä sijoituksesta päättää sosiaalityöntekijä. Ennen päätöstä sosiaalityöntekijä selvittää lapsen ja vanhemman mielipiteen, ellei siitä käsittelyn viivästymisen vuoksi aiheudu haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle. Kiireellinen sijoitus voi jatkua 30 vuorokautta ja jatkopäätöksellä toiset 30 vuorokautta, yhteensä 60 vuorokautta kiireellisen sijoituksen alkamisesta.

Jos huostaanottoa koskeva hakemus toimitetaan hallinto-oikeudelle määräajassa tai jos kiireellinen sijoitus tehdään huostaanottohakemuksen ollessa jo vireillä hallinto-oikeudessa, kiireellinen sijoitus voi jatkua siihen asti kunnes huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevassa asiassa annetaan päätös.

Huostaanotto voi tulla kyseeseen, jos sosiaalihuollon tukitoimet eivät ole lapsen huolenpidon kannalta sopivia tai riittäviä ja jos sijaishuolto on lapsen edun mukaista.

Huostaanottopäätös

Huostaanoton valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Valmistelussa kuullaan asiaan osalliset, laaditaan asiakassuunnitelma yhdessä lapsen, perheen ja muiden lapsen huoltoon osallistuvien kanssa ja etsitään lapselle sopivaa sijaishuoltopaikkaa. Sosiaalityöntekijä voi olla yhteydessä lapsen läheisiin ja tarvittaessa muihin viranomaisiin tai yhteistyötahoihin. Myös lapsen läheisverkosta saatavilla olevan tuen mahdollisuus kartoitetaan.

Lapsi on asianosainen itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Hänen toivomuksensa ja mielipide selvitetään. Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, hänet kutsutaan erilliseen kuulemistilaisuuteen, samoin kuin lapsen vanhemmat, huoltajat ja lasta hoitanut henkilö. Lisäksi heille varataan mahdollisuus antaa asiasta kirjallinen selvitys.

Silloin kun huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei vastusta huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista, tekee johtava sosiaalityöntekijä huostaanotosta viranhaltijapäätöksen. Jos huoltajan tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa, ratkaistaan asia hallinto-oikeudessa.

Huostaanoton lakkaaminen

Sosiaalityöntekijät pyrkivät huostaanoton aikana aktiivisesti järjestämään niitä tukitoimia, joiden tuella lapsi voisi palata kotiin. Huostaanotto voidaan lakkauttaa huostaanoton syiden poistuttua, jos ratkaisu ei ole vastoin lapsen etua. Huostaanotto päättyy viimeistään lapsen täytettyä 18 vuotta.

Lastensuojelun sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.

Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai muulla lapsen tarpeiden mukaisella tavalla. Sijaishuoltoa järjestettäessä lapsen oma mielipide on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan. Lapsella on myös oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin ihmisiin sijaishuollon aikana. Oikeutta voidaan rajoittaa vain, jos se vaarantaisi sijaishuollon tarkoituksen toteutumisen tai olisi muuten haitallista lapselle.

Huostaan otettu lapsi voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa myös vanhempansa tai muun huoltajansa hoidettavaksi enintään puoleksi vuodeksi esimerkiksi silloin, kun valmistellaan lapsen kotiinpaluuta sijaishuollon jälkeen.

Sijaishuollon järjestämisestä ja kustannuksista vastaa se hyvinvointialue, joka sijoittaa lapsen. Käytännössä tämä on yleensä se hyvinvointialue, jolla lapsen kotikunta sijaitsee.