Ero puolisosta

Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi 

• töniminen
• hiuksista repiminen
• kuristaminen
• potkiminen
• hakkaaminen
• väkivallalla uhkaaminen.

Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi 

• alistaminen
• kontrollointi
• nimittely
• haukkuminen
• esineiden särkeminen. 

Seksuaalinen väkivalta on seksuaalisia tekoja ilman toisen suostumusta.  Se voi olla esimerkiksi seksiin pakottamista. 

Jos puolisosi estää sinua käyttämästä rahojasi, kyse on taloudellisesta väkivallasta. 

Lue väkivallan tunnistamisesta lisää

• Nollalinja.fistäAvautuu uuteen ikkunaan.
• Ensi- ja turvakotien liiton sivuiltaAvautuu uuteen ikkunaan..

• Jos sinuun on kohdistunut väkivaltaa, hakeudu lääkäriin, vaikka sinulla ei olisi näkyviä vammoja. 
• Tee rikosilmoitus poliisille. Esimerkiksi väkivalta, uhkailu, vainoaminen ja kunnianloukkaus ovat rikoksia. 
• Rikosuhripäivystyksestä saat tukea ja neuvoja, jos olet joutunut tai epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi. 

• Kaikkia väkivallan osapuolia auttaa NettiturvakotiAvautuu uuteen ikkunaan..
• Maahanmuuttajataustaisia naisia auttavat Kriisikeskus MonikaAvautuu uuteen ikkunaan. ja Turvakoti MonaAvautuu uuteen ikkunaan..
• Miehiä neuvoo ja tukee Miessakit ry:n Väkivaltaa Kokeneet Miehet -toimintaAvautuu uuteen ikkunaan..
• Naisia, tyttöjä ja heidän läheisiään tukee ja neuvoo Naisten LinjaAvautuu uuteen ikkunaan.. 
• Jos väkivalta tai uhkaavat tilanteet liittyvät päihteiden käyttöön, apua voi saada SininauhaliitostaAvautuu uuteen ikkunaan..
• Eron jälkeisen väkivallan ja vainon kohteeksi joutuneita auttaa Tukikeskus Varjon Varjosta-sivultaAvautuu uuteen ikkunaan..

Hae apua väkivaltaisten toimintamallien tiedostamiseen ja niiden muuttamiseen:

• NettiturvakotiAvautuu uuteen ikkunaan. auttaa väkivallan kaikkia osapuolia.
• Miessakit ry:n Lyömätön Linja -tukitoimintaAvautuu uuteen ikkunaan. on miehille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa läheisiään kohtaan. 
• Maria Akatemian NaisenväkivaltaAvautuu uuteen ikkunaan.-verkkosivusto auttaa naisia, jotka ovat huolissaan omasta väkivaltaisuudestaan.

Turvasuunnitelman tekeminen on tapa pohtia etukäteen miten toimit, jos tilanne muuttuu uhkaavaksi. 

Kun teet turvasuunnitelmaa, mieti ainakin seuraavia asioita: 

• Mitkä ovat nopeita ja turvallisia reittejä poistua kotoa tai tilanteesta.
• Minne voit paeta, jos kotona ei ole turvallista. Voitko päästä esimerkiksi jonkun luotetun läheisen luokse? 
• Voit aina mennä lähimpään turvakotiin. Selvitä turvakodin sijainti ja numero etukäteen.
• Mikä on turvallinen huone, johon voit siirtyä ennakoidessasi väkivallan alkavan? Valitse huone, josta pääset tarvittaessa pois.
• Kenelle voit kertoa väkivallasta ja sopia avun kutsumisesta? Kysy asiasta luotettavalta läheiseltäsi tai naapuriltasi.
• Minkä syyn turvin voit lähteä kotoa, ennen kuin tilanne muuttuu uhkaavaksi? Voitko esimerkiksi kertoa, että lähdet viemään roskia tai ulkoiluttamaan koiraa?

Huolehdi myös:

• Autosi tankissa on aina polttoainetta.
• Pidä helposti puettavat kengät ulko-oven vieressä.
• Säilytä turvasuunnitelma sellaisessa paikassa, josta väkivallantekijä ei sitä löydä.
• Muista päivittää ja kerrata turvasuunnitelmaa aika ajoin.

Turvasuunnitelma kannattaa käydä läpi esimerkiksi luotetun ystävän tai väkivaltaan erikoistuneen työntekijän kanssa. Kysy apua Rikosuhripäivystyksestä, Nettiturvakodista tai Nollalinjasta. 

Jos sinulla on lapsia, turvasuunnitelman tulisi koskea myös heitä. Voit tehdä lapselle myös oman turvasuunnitelman, mutta sen pitää olla lapsen lähtökohdista tehty. 

Huomioi nämä, kun teet turvasuunnitelmaa lapsiin liittyen:

• Keskustele lasten kanssa kotona tapahtuvasta väkivallasta sekä siitä, miten hätätilanteessa toimitaan. 
• Kerro lapsille, että saatatte joutua lähtemään pois kotoa äkkiä ja mitä asioita heidän tulee huolehtia mukaan (esimerkiksi tärkeä unilelu).
• Suunnittele, miten saat heidät turvallisesti mukaasi uhkaavissa tilanteissa.
• Opeta lapsille, mitä he tekevät uhkaavassa tilanteessa. Opeta lapset soittamaan hätänumeroon (112) ja kerro, mihin he voivat mennä turvaan.
• Mieti etukäteen koodi, kuten sana tai merkki, jota sinä tai lapsesi voitte käyttää merkkinä siitä, että nyt pitää hälyttää apua.
• Voi olla myös tarpeen kertoa perheen tilanteesta lapsen päiväkodin tai koulun työntekijöille. Tähän voi liittyä esimerkiksi se, kuka saa hakea lapsen hoidosta.

Voit varautua pakenemaan nopeasti kotoa pakkaamalla valmiiksi turvalaukku ja miettimällä missä voit säilyttää sitä. 

Kerää laukkuun muun muassa 

• vara-avaimet autoon ja kotiin
• rahaa
• varapuhelin
• lääkkeet
• vaihtovaatteet
• hygieniatarvikkeita 
• tärkeät asiakirjat kuten henkilöllisyystodistus, reseptit, verkkopankkitunnukset, vakuutusasiakirjat, neuvolakortit, palkkatodistukset.

Ajatustesi selkeyttämiseen voit saada tukea esimerkiksi eri paikkakunnilla toimivista Eron ensiapupisteistä. Voit mennä ensiapupisteeseen yksin tai kumppanisi kanssa. Ensiapupisteiden ja monien muiden palveluiden yhteystiedot löydät ApuaeroonAvautuu uuteen ikkunaan.-sivustolta. 

Apua voit saada myös yksityisiltä psykoterapeuteilta.

Voitte käsitellä parisuhteenne tilannetta ammatillisessa keskusteluavussa ja pariterapiassa. Voit hakeutua terapiaan myös yksin. 

Maksutonta ammatillista keskusteluapua ja parisuhdeterapiaa tarjoavat 

• Hyvinvointialueiden perheneuvolat tai sosiaali- ja terveyspalvelut
• kirkon perheasiain neuvottelukeskuksetAvautuu uuteen ikkunaan..

Tukea parisuhteeseen tarjoavat myös monet järjestöt, seurakunnat ja yksityiset tahot, kuten

• Familia kahden kulttuurin perheilleAvautuu uuteen ikkunaan.
• Parisuhdekeskus KatajaAvautuu uuteen ikkunaan. 
• Perhesuhdekeskus sateenkaari-ihmisilleAvautuu uuteen ikkunaan. 
• HyväkysymysAvautuu uuteen ikkunaan.-sivusto.

Yksityisten toimijoiden parisuhdeterapia on maksullisia. Kannattaa selvittää, voitteko saada Kelan kuntoutustukea paripsykoterapiaanAvautuu uuteen ikkunaan..

Maksutonta apua ristiriitojen ratkaisuun saatte perheasioiden sovittelusta. Sitä tarjoavat hyvinvointialueet ja järjestöt. Saatte sovitteluapua riippumatta siitä, päädyttekö eroon vai jatkatteko yhdessä.