Henkilötiedot väestötietojärjestelmässä
Väestötietojärjestelmä eli VTJ on rekisteri, jossa on
- henkilötiedot sekä Suomessa että ulkomailla asuvista Suomen kansalaisista
- henkilötiedot ulkomaan kansalaisista, jotka asuvat Suomessa tai joilla on muu riittävä kytkös suomalaiseen yhteiskuntaan
- tietoja kiinteistöistä, rakennuksista ja huoneistoista.
Voit tarkistaa tiedot, jotka sinusta on tallennettu väestötietojärjestelmään Suomi.fin Henkilötiedot-sivulla.
Järjestelmään rekisteröidään henkilöitä koskevat perustiedot, joita ovat muun muassa
- nimet
- henkilötunnus
- syntymä- ja kuolinaika
- osoitetiedot
- kotikunta
- kansalaisuus
- perhesuhdetiedot
Voit itse ilmoittaa väestötietojärjestelmään
- sähköpostiosoitteesi
- kutsumanimesi
- äidinkielesi
- asiointikieleksesi suomen tai ruotsin, jos äidinkielesi on jokin muu
- ammattisi
- tietojenluovutuskieltojen lisäykset ja poistot
Lisäksi rekisteröidään esimerkiksi
- edunvalvontaa, toimintakelpoisuuden rajoitusta ja edunvalvontavaltuutusta koskevat tiedot
- huostaanottotiedot
- vaalien ja kansanäänestysten toimittamista varten tarvittavat tiedot
- tieto uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä
- turvallisessa sähköisessä asioinnissa tarvittava asiointitunnus (SATU).
Sähköinen väestötietojärjestelmä on perustettu vuonna 1971 ja henkilön perustietoja on tallennettu siitä lähtien.
Osoitetietoja on tallennettu vuodesta 1971 lähtien. Vuosina 1971–82 rekisteriin tallennettiin vain kaksi viimeisintä osoitetta. Vuodesta 1983 lähtien väestötietojärjestelmään on tallennettu kaikki entiset osoitteet, jotka henkilö on ilmoittanut.
Kaikista rakennusten osoitteista ei löydy historiatietoja erityisesti ennen vuotta 2000. Tällöin näytetään asuinrakennuksen nykyinen osoite, joka voi olla muuttunut.
Perhesuhdetietoja on tallennettu 1.10.1973 lähtien. Vanhemmissa tiedoissa saattaa olla puutteita. Aiemmat tiedot löytyvät kuitenkin eri viranomaisten paperisina arkistoina.
Jos olet saanut Suomen kansalaisuuden ennen 1.1.1983, aiempia kansalaisuuksia ei näy Henkilötiedot-sivulla.
Näet vanhemmistasi tai lapsistasi vain syntymäajan ja mahdollisen kuolinajan tietosuojan takia. Jos sinulla ei ole enää huoltosuhdetta esimerkiksi lapseesi, lapsesi nimitiedot eivät kuulu omien tietojesi tarkastusoikeuden piiriin. Yleensä huoltosuhde kestää siihen asti, kunnes lapsi tulee täysi-ikäiseksi.
Nimitiedot näkyvät kuitenkin huoltosuhteen ajan Huoltajat tai Huollettavat -tietoryhmien alta. Kun huoltosuhde päättyy, myös Huoltajat ja Huollettavat -tietokentät siirtyvät aiempiin tietoihin, joten nimitiedot eivät enää näy Henkilösuhteet-otsikon alla.
Jos huoltosuhde on päättynyt ennen 1.10.1973, et välttämättä näe lapsesi tai vanhempasi tietoja ollenkaan. Sitä aiempia tietoja ei ole siirretty sähköiseen väestötietojärjestelmään.
Voit korjata itse kutsumanimesi, ammattisi, sähköpostisi, äidinkielesi ja asiointikielesi.
Jos rakennustiedoissasi on puutteita tai korjattavaa, ole yhteydessä rakennuksen sijaintikunnan rakennusvalvontaviranomaisiin. He voivat päivittää rakennusten omistajatietoja suoraan väestötietojärjestelmään.
Muissa tapauksissa ota yhteys Digi- ja väestötietovirastoon.
Lähtökohtaisesti väestötietojärjestelmään ei korjata tai muuteta yli neljä vuotta vanhoja osoitetietoja. Lisäksi väestötietojärjestelmän perustamisvaiheessa rekisteristä pois rajattuja perhesuhdetietoja ei täydennetä.
Jossain tietokentässä alkamis- tai loppumispäivämääränä näkyy vaillinainen tai keinotekoinen päivämäärä (esim. 00.06.1966, 01.01.0001, 10101, 19710000). Vaillinainen tai keinotekoinen päivämäärä ei vaikuta tietojen voimassaoloon.
Rekisteritietoja on siirretty keskitettyyn väestötietojärjestelmään 1970-luvun alussa muista tietolähteistä, kuten kirkonkirjoista ja siviilirekisteristä. Kaikissa vanhoissa paperisissa asiakirjoissa ei ole ollut merkintää päivämäärästä. Näissä tapauksissa on voitu siirtää väestötietojärjestelmään mahdollisesti vain vuosi tai vuosi ja kuukausi.
Tiedon korjaamiseen tarvitaan alkuperäinen viranomaisen vahvistama asiakirja. Esimerkiksi vihkipäivä voidaan korjata, jos sinulla on tallessa alkuperäinen vihkitodistus, josta päivämäärä voidaan todeta.
Kaikkia tietoja ei voida korjata jälkikäteen. Näin voi olla esimerkiksi ulkomailta saadun kuolinajan osalta, joka on voitu ilmoittaa vain kuukauden tarkkuudella.
Väestötietojärjestelmää ylläpitää Digi- ja väestötietovirasto. Ahvenanmaan osalta tietoja ylläpitää Ahvenanmaan valtionvirasto.
Pääosa väestötietojärjestelmään rekisteröitävistä tiedoista saadaan eri viranomaisilta. Esimerkiksi tieto lapsen syntymästä saadaan suoraan sairaalasta, minkä jälkeen lapselle merkitään väestötietojärjestelmään henkilötunnus.
Voit ilmoittaa itse kutsumanimesi, ammattisi, äidinkielesi, asiointikielesi ja sähköpostiosoitteesi. Voit lisätä tai poistaa tietojenluovutuskieltoja ja erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Lue lisää Itse ilmoitetut tiedot ja tietojenluovutuskiellot -sivulta.
Kielikoodisto on ISO639-standardin mukainen, mikä perustuu Väestörekisterikeskuksen päätökseen ( Digi- ja väestötietoviraston edeltäjä).
Väestötietojärjestelmässä on merkittynä äidinkielitieto 2- ja 3 kolmekirjaimisena koodina ISO 639-1 ja ISO 639-2 standardien mukaisesti. Jos et löydä oman äidinkielesi nimeä listalta, ota yhteys Digi- ja väestötietovirastoon.