Näin järjestät perunkirjoituksen, viittomakielinen video
Muut viittomakieliset videot
- Ilmoitus kuolemasta, viittomakielinen videoKuolemantapauksen sattuessa
- Viranomaiset selvittävät kuolemansyyn, viittomakielinen videoKuolemantapauksen sattuessa
- Kun läheinen on kuollut ulkomailla, viittomakielinen videoKuolemantapauksen sattuessa
- Näin hoidat vainajan pankki- ja vakuutusasioita, viittomakielinen videoPerunkirjoitus ja perintö
- Miten perintö jaetaan, viittomakielinen videoPerunkirjoitus ja perintö
- Varallisuuden ositus puolison kuoltua, viittomakielinen videoPerunkirjoitus ja perintö
- Testamentin toimeenpano, viittomakielinen videoPerunkirjoitus ja perintö
- Perintöveron maksaminen, viittomakielinen videoPerunkirjoitus ja perintö
- Kuolinpesän hallinnointi, viittomakielinen videoPerunkirjoitus ja perintö
Tietosisältö
Jos edesmenneellä läheiselläsi oli Suomessa kotipaikka tai vakinainen asuinpaikka, hänen omaisuudestaan on järjestettävä perunkirjoitus kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän varat ja velat sekä perilliset ja testamentinsaajat perinnönjakoa ja perintöverotusta varten. Nämä tiedot merkitään perukirjaan.
Perukirja tulee toimittaa verottajalle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta perintöverotusta varten.
Perunkirjoituksen järjestää tilanteesta riippuen
- se kuolinpesän osakas, jonka hoidettavana pesän omaisuus on
- pesänselvittäjä
- vainajan määräämä testamentin toimeenpanija
- muu henkilö, jolle se olosuhteisiin katsoen lähinnä kuuluu.
Jos olet vainajan leski ja välillänne oli avioehto, et ole vastuussa perunkirjoituksen järjestämisestä, paitsi jos olet saamassa perintöä testamentin kautta.
Käytännössä vainajan lähipiiri yleensä sopii, kuka ottaa hoitaakseen perunkirjoitukseen liittyvät järjestelyt. Hyvin usein järjestäjä on leski tai joku vainajan lapsista.
Käytännössä varsinaisen perunkirjoituksen toimittavat kaksi ns. uskottua miestä, joiden täytyy olla oikeustoimikelpoisia, täysi-ikäisiä henkilöitä. Heille ei ole asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia.
Uskottuina miehinä voivat toimia kuolinpesän osakkaat itse, tai tehtävään voidaan palkata asiantuntija. Esimerkiksi hautaustoimistot, lakiasiaintoimistot ja pankit tekevät perunkirjoituksia. Jos kuolinpesällä on velkaa tai kyseessä on mittava omaisuus, on suositeltavaa kääntyä asiantuntijan puoleen.
Jos vastaat perunkirjoituksen järjestämisestä, määrää tilaisuuden aika ja paikka ja kutsu paikalle kuolinpesän osakkaat eli perilliset, testamentin saajat ja puoliso. Jos vainaja oli avioliitossa eikä hänellä ollut lapsia eli rintaperillisiä, kutsu paikalle puolison lisäksi toissijaiset perilliset.
Toimita kutsut kirjeitse, sähköpostitse tai puhelimitse. Esitä kutsut hyvissä ajoin, jotta kutsutuilla on mahdollisuus järjestää osallistumisensa tai itselleen edustaja perunkirjoitukseen.
Perunkirjoitusta varten tarvitset sukuselvityksen perillisten selvittämiseksi. Vainajasta tarvitset katkeamattoman sukuselvityksen 15 ikävuodesta alkaen kuolinpäivään asti. Saatat tarvita tapauskohtaisesti erillisen sukuselvityksen myös aviopuolisoista, aiemmin kuolleista perillisistä ja perinnöstä luopuneista henkilöistä.
Kuolinpesän osakkaista tarvitaan tieto elossa olosta. Tämä tieto voi ilmetä vainajan sukuselvityksestä tai erillisestä elossaolotodistuksesta.
Pyydä perunkirjoitusta varten myös tiedot vainajan varoista ja veloista kaikista pankeista, vakuutuslaitoksista ja rahastoista, joissa hän oli asiakkaana. Hanki yrityksistä tiedot vainajan mahdollisista osakeomistuksista. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo. Kiinteistöjen ja huoneistojen arvon määrityksessä auttavat kiinteistönvälittäjät. Jos vainajan puoliso on elossa, tarvitaan perukirjaan tiedot myös hänen varoistaan ja veloistaan.
Voit turvautua perunkirjoituksessa myös asiantuntijan apuun. Palveluita tarjoavat muun muassa oikeusapu-, asianajo- ja lakiasiaintoimistot sekä pankit ja hautaustoimistot. Selvitä tarjousta pyytäessäsi, minkä laajuisesta omaisuudesta suurin piirtein on kyse.
Pääsääntöisesti perunkirjoituksesta aiheutuvat kulut maksetaan pesän varoista. Myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi perunkirjoitukseen liittyvistä toimeksiannoista kannattaa sopia kuolinpesän osakkaiden kesken etukäteen.
Sukuselvityksiä antavat Suomessa asumisen ajalta Digi- ja väestötietovirasto, Evankelisluterilainen kirkko ja Ortodoksinen kirkko. Sukuselvitykset luovutetulla alueella asumisen ajalta tilataan Kansallisarkistosta.
Saatat tarvita sukuselvityksiä sekä seurakunnista että Digi- ja väestötietovirastosta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos henkilö on kuulunut seurakuntaan vain osan elämästään.
Jos henkilö on kuulunut koko elämänsä evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen seurakuntaan, tilaa sukuselvitys seurakunnasta. Seurakunnat käyttävät todistuksesta nimeä virkatodistus.
Tilaa sukuselvitys Digi- ja väestötietovirastosta siltä ajalta, kun henkilö ei ole kuulunut edellä mainittuihin seurakuntiin tai jos hän on kuulunut rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan (muut kuin evankelisluterilainen tai ortodoksinen kirkko).
Digi- ja väestötietovirastosta on mahdollista saada myös evankelisluterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluvasta sukuselvitys 1.10.1999 jälkeiseltä ajalta. Tätä edeltävältä ajalta selvitys on aina tilattava seurakunnasta.
Usein tieto perillisen elossa olosta ilmenee jo vainajasta tehdystä sukuselvityksestä, jolloin erillistä elossaolotodistusta ei tarvita.
Jos tieto elossa olosta ei ilmene sukuselvityksistä, on pesän osakkaasta tilattava erikseen elossaolotodistus. Suomessa asuvat voivat tilata elossaolotodistuksen Digi- ja väestötietovirastosta.
- Voit tilata elossaolotodistuksen itsestäsi tai huollettavastasi sähköisesti Digi- ja väestötietovirastosta.
- Muista henkilöistä voit tilata elossaolotodistuksen Digi- ja väestötietovirastosta esimerkiksi Lomake.fi-palvelusta, sähköpostilla tai puhelimitse.
Jos olet seurakunnan jäsen, voit myös tilata todistuksen seurakuntien verkkopalvelusta.
Jos henkilö, josta sukuselvitys tarvitaan, oli asunut ulkomailla, perukirjaa varten on hankittava sukuselvitys ulkomailta. Tähän voi kulua joissakin maissa pitkä aika.
Jos joku kuolinpesän osakkaista asuu ulkomailla, on hänestä hankittava elossaolotodistus kyseisestä valtiosta. Kuolinpesän osakas voi hankkia elossaolotodistuksen itsestään myös Suomessa käydessään asioimalla Digi- ja väestötietoviraston julkisen notaarin palveluissa.
Suomen eri maissa sijaitsevien suurlähetystöjen verkkosivuilla on ohjeita kunkin maan käytännöistä. Löydät verkkosivut ulkoministeriön ja Suomen ulkomaanedustustojen Suomi ulkomailla -palvelusta.
- Sukuselvityksestä käytetään suurlähetystöjen sivuilla termiä virkatodistus.
- Elossaolotodistus löytyy edustustojen sivuilta notaaripalvelujen alta.
Ulkoministeriö auttaa tarvittavien asiakirjojen hankkimisessa siinä tapauksessa, jos jokin maa ei luovuta asiakirjoja muille kuin diplomaattiselle edustustolle.
Perukirjassa on mainittava toimituksen aika ja paikka, vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä, kuolinpesän osakkaiden nimet, kotipaikat ja syntymäajat sekä sukulaisuussuhde vainajaan. Perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta.
Perukirjasta tulee käydä selville, ketkä ovat olleet perunkirjoituksessa läsnä. Jos paikalla ei ole kaikkia, joille tieto on toimitettu, perukirjaan on merkittävä, milloin ja millä tavalla tieto on annettu heille.
Perukirjaan listataan kuolinpesän kaikki varallisuus ja velat sekä tiedot mahdollisesta avioehdosta ja testamentista. Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuolinpäivänä olivat. Perukirjaan liitetään vainajan sukuselvitys ja kuolinpesän osakkaiden elossaolotodistukset (virkatodistukset) sekä mahdolliset valtakirjat perunkirjoituksessa edustamiseen, avioehtosopimus, testamentti ja perinnöstä luopumiset. Liitteet voivat olla kopioita alkuperäisistä dokumenteista.
Uskotut miehet, koollekutsuja eli pesänilmoittaja ja usein myös tilaisuuden muut osanottajat allekirjoittavat perukirjan.
Uskottujen miesten on kirjoitettava todistus siitä, että he ovat merkinneet kaiken perukirjaan oikein ja arvioineet pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaan.
Pesänilmoittajan on merkittävä perukirjaan valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat eikä hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta.
Kyllä, perukirja on tehtävä aina. Jos vainajalla oli velkoja, ne kirjataan. Muutoin pesä todetaan varattomaksi ja velattomaksi.
Verohallinto voi hakemuksesta myöntää lisäaikaa, jos perunkirjoituksen lykkäämiseen on perustellut syyt. Sinun tulee hakea lykkäystä OmaVero-palvelussa tai lomakkeella ennen kuin läheisesi kuolemasta on kulunut kolme kuukautta.
Jos perunkirjoitus jää tekemättä tai myöhästyy, Verohallinto voi määrätä perilliselle perintöveron pelkän arvion perusteella. Lisäksi se voi määrätä perilliselle veronkorotuksen.