Näin järjestät perunkirjoituksen

Perunkirjoituksen järjestää tilanteesta riippuen joko

• se kuolinpesän osakas, jonka hoidettavana pesän omaisuus on
• pesänselvittäjä
• vainajan määräämä testamentin toimeenpanija
• tai muu henkilö, jolle se olosuhteisiin katsoen lähinnä kuuluu.

Jos olet vainajan leski ja välillänne oli avioehto, et ole vastuussa perunkirjoituksen järjestämisestä, paitsi jos olet saamassa perintöä testamentin kautta.

Käytännössä vainajan lähipiiri yleensä sopii, kuka ottaa hoitaakseen perunkirjoitukseen liittyvät järjestelyt. Hyvin usein järjestäjä on leski tai joku vainajan lapsista.

Käytännössä varsinaisen perunkirjoituksen toimittavat ns. kaksi uskottua miestä, joiden täytyy olla oikeustoimikelpoisia täysi-ikäisiä henkilöitä. Heille ei ole asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia. 

Uskottuina miehinä voivat toimia kuolinpesän osakkaat itse tai tehtävään voidaan palkata asiantuntija. Esimerkiksi hautaustoimistot, lakiasiaintoimistot ja pankit tekevät perunkirjoituksia. Jos kuolinpesällä on velkaa tai kyseessä on mittava omaisuus, on suositeltavaa kääntyä asiantuntijan puoleen.

Jos vastaat perunkirjoituksen järjestämisestä, määrää tilaisuuden aika ja paikka ja kutsu paikalle kuolinpesän osakkaat eli perilliset, testamentin saajat ja puoliso. Jos vainaja oli avioliitossa eikä hänellä ollut lapsia eli rintaperillisiä, kutsu paikalle puolison lisäksi toissijaiset perilliset.

Toimita kutsut kirjeitse, sähköpostitse tai puhelimitse. Esitä kutsut hyvissä ajoin, että kutsutuilla on mahdollisuus järjestää osallistumisensa tai järjestää itselleen edustaja perunkirjoitukseen.

Ennen tilaisuutta tilaa vainajan ja pesän osakkaiden virkatodistukset ja sukuselvitykset perunkirjoitusta varten. Hanki vainajasta katkeamaton sukuselvitys jokaiselta paikkakunnalta, jolla hän on ollut kirjoilla 15 vuotta täytettyään. Hanki myös kuolinpesän osakkaista virkatodistukset siltä paikkakunnalta, jolla he ovat kirjoilla. Saat virkatodistukset ja sukuselvitykset joko Digi- ja väestötietovirastosta tai seurakunnasta, jos kyseessä ovat seurakunnan jäsenet.

• Otteet ja todistukset väestötietojärjestelmästä Digi- ja väestötietovirastosta
• Sukuselvitys Digi- ja väestötietovirastosta

Voit tilata itsestäsi niin sanotun elossaolotodistuksen perunkirjoitusta varten sähköisesti Digi- ja väestötietovirastosta.

Pyydä perunkirjoitusta varten tiedot vainajan varoista ja veloista kaikista pankeista, vakuutuslaitoksista ja rahastoista, joissa edesmennyt oli asiakkaana. Hanki yrityksistä tiedot vainajan mahdollisista osakeomistuksista. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo. Kiinteistöjen ja huoneistojen arvon määrityksessä auttavat kiinteistönvälittäjät.

Jos vainajan puoliso on elossa, hanki tiedot myös tämän varoista ja veloista perukirjaan.

Voit turvautua perunkirjoituksessa myös asiantuntijan apuun. Palveluita tarjoavat muun muassa oikeusapu-, asianajo- ja lakiasiaintoimistot sekä pankit ja hautaustoimistot. Selvitä tarjousta pyytäessäsi, minkä laajuisesta omaisuudesta suurin piirtein on kyse.

Pääsääntöisesti perunkirjoituksesta aiheutuvat kulut maksetaan pesän varoista. Myöhempien erimielisyyksien välttämiseksi perunkirjoitukseen liittyvistä toimeksiannosta kannattaa sopia kuolinpesän osakkaiden kesken etukäteen.

Perukirjaa varten jokaisesta kuolinpesän osakkaasta on hankittava katkeamaton sukuselvitys jokaiselta paikkakunnalta, jolla henkilö on ollut kirjoilla ulkomailla. Samoin perukirjaa varten on hankittava vainajan sukuselvitys ulkomailta, jos vainaja oli asunut ulkomailla. Tähän voi kulua pitkä aika, sillä monessa maassa rekistereissä voi olla puutteita. 

Suomen eri maissa sijaitsevien suurlähestystöjen verkkosivuilla on ohjeita kunkin maan käytännöistä. Ulkoministeriö auttaa tarvittavien asiakirjojen hankkimisessa siinä tapauksessa, jos jokin maa ei luovuta asiakirjoja muille kuin diplomaattiselle edustustolle. 

Jos käy niin, että jostakin kuolinpesän osakkaasta tai vainajasta on mahdotonta saada katkeamaton sukuselvitys ulkomailla asumisen ajalta, voit tilata todistuksen asiasta kyseisessä maassa olevan Suomen suurlähetystön sivuilta.

Perukirjassa on mainittava toimituksen aika ja paikka, vainajan täydellinen nimi, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä, kuolinpesän osakkaiden nimet, kotipaikat ja syntymäajat sekä sukulaisuussuhde vainajaan. Perillinen on mainittava, vaikka hänelle ei tulisi mitään pesän omaisuudesta.

Perukirjasta tulee käydä selville, ketkä ovat olleet perunkirjoituksessa läsnä. Jos joku, jolle tieto on toimitettu, ei ole saapunut paikalle, on perukirjaan merkittävä, milloin ja millä tavalla hänelle oli tieto annettu.

Perukirjaan listataan kuolinpesän kaikki varallisuus ja velat sekä tiedot mahdollisesta avioehdosta ja testamentista. Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuolinpäivänä olivat. Perukirjaan liitetään vainajan sukuselvitys ja kuolinpesän osakkaiden virkatodistukset sekä mahdolliset valtakirjat perunkirjoituksessa edustamiseen, avioehtosopimus, testamentti ja perinnöstä luopumiset. Liitteet voivat olla kopioita alkuperäisistä dokumenteista.

Uskotut miehet, koollekutsuja eli pesänilmoittaja ja usein myös tilaisuuden muut osanottajat allekirjoittavat perukirjan.

Uskottujen miesten on kirjoitettava todistus siitä, että he ovat merkinneet kaiken perukirjaan oikein ja arvioineet pesän varat parhaan ymmärryksensä mukaan.

Pesänilmoittajan on merkittävä perukirjaan valaehtoinen vakuutus, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat eikä hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta.

Kyllä, perukirja on tehtävä aina. Jos vainajalla oli velkoja, ne kirjataan. Muutoin pesä todetaan varattomaksi ja velattomaksi.

Verohallinto voi hakemuksesta myöntää lisäaikaa, jos perunkirjoituksen lykkäämiseen on perustellut syyt. Sinun tulee hakea lykkäystä lomakkeella ennen kuin läheisesi kuolemasta on kulunut kolme kuukautta.

Jos perunkirjoitus jää tekemättä tai myöhästyy, Verohallinto voi määrätä perilliselle perintöveron pelkän arvion perusteella. Lisäksi se voi määrätä perilliselle veronkorotuksen.