suomi.fi
Siirry suoraan sisältöön.

Edunvalvonnan järjestäminen

Henkilö voi tarvita edunvalvojaa esimerkiksi tilanteissa, joissa vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet hänen kykyään valvoa omia etujaan tai hoitaa asioitaan. 

Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai tuomioistuin. Usein edunvalvojana toimii päämiehen täysi-ikäinen lapsi, aviopuoliso tai muu läheinen. Edunvalvojana voi toimia myös yleinen edunvalvoja

Edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoitamista, on velvollinen pitämään kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Edunvalvoja, joka on määrätty muuhun kuin omaisuuden hoitamista käsittävään tehtävään, on velvollinen pitämään sellaista kirjaa, että hän voi tehdä selon niistä toimenpiteistä, joihin hän on tehtävässään ryhtynyt.

Edunvalvojan tehtävästä voi saada kulukorvausta ja kohtuullista palkkiota.

Henkilö voi myös itse etukäteen nimetä edunvalvontavaltuutetun,  joka ryhtyy hoitamaan hänen asioitaan, jos hän myöhemmin itse ei siihen kykene. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto on sen vahvistanut. Valtuutettu voi pyytää vahvistamista Digi- ja väestötietovirastosta, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. 

Digi- ja väestötietovirasto opastaa, kuinka menetellä edunvalvonnan järjestämisessä

Digi- ja väestötietovirasto toimii holhousviranomaisena, joka valvoo edunvalvojien toimintaa. Digi- ja väestötietovirastosta saa tarvittaessa tiedon, kuka on tietyn henkilön edunvalvoja. Digi- ja väestötietoviraston henkilökunta on velvollinen pitämään salassa yksityisyyden piiriin kuuluvat asiat. Digi- ja väestötietovirastoon voi myös ilmoittaa, että tietty henkilö saattaisi tarvita edunvalvontaa.

Edunvalvoja, joka ei ole sopiva tehtäväänsä, voidaan vapauttaa siitä.


Tekstistä vastaa: Suomi.fi-verkkotoimitus
Päivitetty: 14.4.2020