suomi.fi
Siirry suoraan sisältöön.

Edunvalvonnan järjestäminen

Henkilö voi tarvita edunvalvojaa esimerkiksi tilanteissa, joissa vaikea sairaus tai korkea ikä ovat heikentäneet hänen kykyään valvoa omia etujaan tai hoitaa asioitaan. 

Edunvalvojan määrää maistraatti tai tuomioistuin. Usein edunvalvojana toimii lapsi, aviopuoliso tai muu läheinen. Edunvalvojana voi toimia myös yleinen edunvalvoja

Edunvalvojan, joka hoitaa päämiehensä omaisuutta, on pidettävä kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Edunvalvoja voi saada työstään kulukorvausta ja kohtuullista palkkiota.

Henkilö voi myös itse etukäteen nimetä edunvalvontavaltuutetun,  joka ryhtyy hoitamaan hänen asioitaan, jos hän myöhemmin itse ei siihen kykene. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun maistraatti on sen vahvistanut. Valtuutettu voi pyytää vahvistamista maistraatista, kun valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. 


Maistraatti opastaa, kuinka menetellä edunvalvonnan järjestämisessä

Maistraatti toimii holhousviranomaisena, joka valvoo edunvalvojien toimintaa. Maistraatista saa tarvittaessa tiedon, kuka on tietyn henkilön edunvalvoja. Maistraatin henkilökunta on velvollinen pitämään salassa yksityisyyden piiriin kuuluvat asiat. Maistraattiin voi myös ilmoittaa, että tietty henkilö saattaisi tarvita edunvalvontaa.

Edunvalvoja, joka ei ole sopiva tehtäväänsä, voidaan käräjäoikeuden päätöksellä vapauttaa siitä.


    Mitä palveluja voin saada?

    Katso aiheeseen liittyvät palvelut ja asiointikanavat.
    Tekstistä vastaa: Suomi.fi-verkkotoimitus
    Päivitetty: 22.3.2018