Jos läheinen katoaa
Kadonneen etsinnät käynnistetään viipymättä, jos kadonnut on lapsi, vanhus tai kykenemätön huolehtimaan itsestään. Talvella etsinnät voidaan aloittaa vielä kiireisemmin kuin kesällä.
Selvitä ensin, ettei kadonnut läheisesi ole mennyt esimerkiksi sukulaisten tai ystävien luokse. Jos hän on kadonnut aikaisemminkin, tarkista paikka, josta hän löytyi aiemmin.
Etsi kadonnutta lähialueelta. Jos mahdollista, pyydä etsintöihin apua sukulaisiltasi tai ystäviltäsi. Ota yhteyttä lähimpään sairaalaan sekä sosiaali- ja terveyskeskukseen ja selvitä, onko läheisesi tullut tai tuotu sinne. Sinulla on oikeus saada tietoja henkilöstä, jos sinut on ilmoitettu hänen lähiomaisekseen.
Jos etsintäsi eivät tuota tulosta, tee virallinen katoamisilmoitus lähimmällä poliisiasemalla virka-aikana. Ota mukaasi mahdollisimman uusi valokuva kadonneesta. Kerro poliisille tarkasti, mistä kaikkialta olet jo etsinyt kadonnutta.
Ilmoita kadonneesta hätänumeroon 112, jos tämä ei pysty huolehtimaan itsestään ja epäilet, että hän on hengenvaarassa. Näin voi olla, jos kadonnut on esimerkiksi lapsi, vanhus, sairas tai vammainen. Jos sinulla on kuulo- tai puhevamma ja olet etukäteen rekisteröinyt itsesi hätätekstiviestin lähettäjäksi, lähetä hätätekstiviesti numeroon 112.
Kerro hätäkeskukselle kadonneen tarkat tunnusmerkit, kuten henkilötiedot, ulkonäkö, pituus, paino, hiusten väri, erityiset tuntomerkit ja viimeksi päällä nähty vaatetus.
Jos kadonnut läheisesi löydetään tai hän palaa kotiin, ilmoita asiasta heti sille viranomaiselle, jolle ilmoitit katoamisesta, eli poliisille tai hätäkeskukseen.
Viranomaiset aloittavat kadonneen etsinnän, jos on perusteltua syytä olettaa kadonneen joutuneen hengenvaaraan, onnettomuuteen tai rikoksen uhriksi. Etsinnät käynnistetään viipymättä, jos kadonnut on lapsi, vanhus tai siten sairas, että hän ei pysty huolehtimaan itsestään.
Jos sää on vaikea tai kadonneelle hengenvaarallinen, etsintä aloitetaan kiireellisenä.
Poliisi vastaa kadonneen etsinnästä sisämaassa ja sisävesialueilla. Rajavartiosto vastaa etsinnästä merialueilla ja rajojen tuntumassa. Poliisi käyttää etsinnöissä usein apunaan tehtävään koulutettua vapaaehtoista pelastuspalvelua (vapepa).
Poliisi voi määrätä jokaisen auttamiskykyisen aikuisen avustamaan hengenvaarassa olevan kadonneen etsimisessä.
Pitkään kadoksissa olevalta henkilöltä jää usein tehtäviä ja velvollisuuksia, jotka vaativat hoitamista. Tällöin voit tehdä Digi- ja väestötietovirastolle ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä. Tarvittaessa Digi- ja väestötietovirasto tekee hakemuksen käräjäoikeudelle edunvalvojan määräämiseksi kadonneelle. Kadonneen läheinen voi tehdä hakemuksen myös suoraan käräjäoikeudelle.
Tuomioistuin määrittelee edunvalvojan toimivallan. Pääsääntöisesti edunvalvojan tehtävänä on huolehtia päämiehensä eli kadonneen henkilön omaisuudesta ja muista taloudellisista asioista. Hän voi esimerkiksi irtisanoa sopimuksia sekä huolehtia laskujen maksamisesta ja yhteydenpidosta velkojiin.
Tuomioistuin perii edunvalvonta-asian käsittelystä maksun. Myös Digi- ja väestötietovirasto perii maksun hakemuksen tekemisestä käräjäoikeudelle. Edunvalvojalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio ja kulukorvaus, jotka maksetaan päämiehen eli kadonneen henkilön varoista.
Jos kadonnut henkilö löytyy elossa olevana, käräjäoikeus tai Digi- ja väestötietovirasto määrää hakemuksesta edunvalvojan tehtävän lakkaamaan.
Edunvalvojan tehtävä päättyy, jos kadonnut henkilö löydetään kuolleena tai hänet julistetaan kuolleeksi.
Kuolleeksi julistamisella tarkoitetaan tuomioistuimen tai Digi- ja väestötietoviraston päätöstä siitä, että kadonnutta henkilöä on pidettävä kuolleena.
Kadonneen läheiset voivat hakea kadonneen kuolleeksi julistamista odotusajan kuluttua. Odotusaika kuolleeksi julistamiselle on yleensä viisi vuotta siitä, kun kadonnut on tiettävästi ollut viimeksi elossa. Odotusaika on kuitenkin vain yksi vuosi, jos katoamiseen liittyvien olosuhteiden perusteella on erittäin todennäköistä, että kadonnut on kuollut.
Hakemuksen voi myös tehdä ilman odotusaikaa välittömästi henkilön katoamisen jälkeen. Näin tehdään, jos henkilö on kadotessaan ollut esimerkiksi pahassa onnettomuudessa ja on hyvin todennäköistä, että hän on menehtynyt.
Kuolleeksi julistamista koskeva hakemus tehdään tuomioistuimelle. Asian käsittelee pääsääntöisesti se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä kadonneella henkilöllä on viimeksi ollut kotikunta.
Läheisten ei kuitenkaan ole pakko hakea kuolleeksi julistamista. Henkilö voidaan julistaa kuolleeksi myös Digi- ja väestötietoviraston oma-aloitteisella päätöksellä. Näin tapahtuu, kun on kulunut sata vuotta hänen syntymävuotensa päättymisestä ja viisi vuotta siitä vuodesta, jona hänet viimeksi nähtiin elossa.