Näin järjestät vapaaehtoistyötä

Vapaaehtoistyön järjestäjä voi olla esimerkiksi rekisteröity yhdistys, kunta, valtio, yritys tai muu yhteisö. Toiminnan tulee olla luonteeltaan yleishyödyllistä. Se voi liittyä esimerkiksi ihmisten hyvinvointiin, luontoon, ympäristönsuojeluun, kriiseissä toimimiseen, pelastustoimeen, reitti-, pysäköinti- tai museo-opastukseen, ikääntyneiden palveluihin, lapsi- ja nuorisotyöhön, taiteeseen, liikuntaan tai urheiluun.

Kunta voi järjestää esimerkiksi puistokummitoimintaa henkilöille, joka osallistuvat vapaaehtoisina kotikulmiensa puistojen siistimiseen ja hoitoon.

Järjestäjä ei saa tekijöitä valitessaan syrjiä ketään esimerkiksi iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon, alkuperän tai kansalaisuuden perusteella.

Vapaaehtoistyö on lähtökohtaisesti palkatonta ja vastikkeetonta. Vapaaehtoisten tekemä työ ei saa olla vaarallista, eikä se saa uhata tekijänsä terveyttä tai hyvinvointia. Työn määrän tulee olla kohtuullinen ja työtehtävien sellaisia, että ne soveltuvat vapaaehtoisille. Alle 18-vuotiaiden työn on oltava kevyttä.

Vapaaehtoistyöllä ei tule korvata sellaista työtä, joka tulee tehdä tavanomaiseen tapaan työsuhteessa tai ammatinharjoittajana.

Vapaaehtoistyön järjestäjällä on oikeus määritellä, millaista osaamista tehtävään valittavalta edellytetään.  Osa järjestäjistä edellyttää täysi-ikäisyyttä.

Hygieniapassia edellytetään vapaaehtoistyössä harvoin. Ruokahuollon tehtävissä hygieniapassi tarvitaan, jos vapaaehtoinen työskentelee ammattimaisesti elintarvikehuoneistossa yli kolmen kuukauden ajan tai jos järjestäjä sen vaatii.

Vapaaehtoistyön järjestäjä voi nimetä yhteyshenkilön, joka vastaa vapaaehtoisten ohjauksesta ja työn järjestelyistä. Vapaaehtoiset on perehdytettävä tai koulutettava tehtävään.

Työn järjestäjä on velvollinen mahdollisuuksiensa mukaan huolehtimaan vapaaehtoisten turvallisuudesta ja terveydestä.

Useat järjestäjät hankkivat vapaaehtoistyöntekijöilleen tapaturma- ja matkavakuutuksen. Järjestäjät voivat hankkia myös vahinkovastuuvakuutuksen. Vapaaehtoisille tulee kertoa vakuutusturvasta ja asioista, joista he ovat vastuussa itse.

Jos vapaaehtoinen työskentelee säännöllisesti lasten tai nuorten kanssa, työn järjestäjällä on oikeus selvittää hänen mahdollinen rikostaustansa ennen työn aloittamista. Vapaaehtoiselta on pyydettävä suostumus rikosrekisteriotteen hakemiseen.

Rikosrekisteriotteen pyytäminen liittyy aina tehtävään, ei sitä tekevään henkilöön tai hänen ominaisuuksiinsa. Otetta haetaan kirjallisesti Oikeusrekisterikeskukselta.

Vapaaehtoistyöstä voi koitua vapaaehtoisille kuluja, joita heille voidaan korvata. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi matka- ja majoituskulut.

Yleishyödyllisessä yhteisössä tehdystä vapaaehtoistyöstä saa maksaa verovapaasti majoittumiskorvauksen sekä päivärahaa enintään 20 päivältä kalenterivuodessa. Matkustamiskustannuksia voi korvata myös asunnon ja vapaaehtoistyön tekemispaikan välillä tehdystä matkasta. Matkakustannusten korvauksesta muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta on verovapaata enintään 2000 euroa kalenterivuodelta.