Sivutoimisessa yrittäjyydessä sinulla on päätyösi lisäksi omaa yritystoimintaa. Voit harjoittaa sivutoimista yrittäjyyttä esimerkiksi toiminimellä tai kevytyrittäjänä. Tutki etukäteen, mitä vakuutuksia tarvitset ja miten sivutoiminen yrittäjyys vaikuttaa verotukseesi sekä eläke- ja työttömyysturvaasi. Ilmoita tarvittaessa työnantajallesi sivutoimisesta yritystoiminnastasi.
Lue Verohallinnon verkkosivuilta, miten pääset alkuun kevytyrittäjänä.Lekkâs uđđâ laasân.
Olet sivutoiminen yrittäjä, jos pyörität yritystoimintaa esimerkiksi päätoimiseksi katsottavan kokoaikaisen palkkatyön tai opiskelun rinnalla.
Sivutoiminen yrittäjä on usein palkansaaja, opiskelija tai eläkeläinen, joka haluaa lisäansioita. Myös työtön voi joissakin tapauksissa olla sivutoiminen yrittäjä.
Sivutoiminen yrittäjyys tarjoaa sinulle mahdollisuuden testata yritys- ja liikeideaasi käytännössä. Kun pääelantosi tulee muualta, pystyt helpommin ja turvallisemmin kokeilemaan, voisiko ideastasi syntyä jotakin suurempaa. Samalla saat kokemusta yrittäjyydestä ja kynnys siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi alenee.
Sivutoimisena yrittäjänä voit myös kokeilla helposti jotakin uutta alaa, jos olet esimerkiksi harkitsemassa alan vaihtoa. Voit harjoittaa sivutoimista yrittäjyyttä myös kausiluonteisesti, esimerkiksi leikkaamalla nurmikoita kesäisin.
Huomaa, että sivutoimisena yrittäjänä et voi saada starttirahaa. Starttirahan saaminen voi olla mahdollista siinä yhteydessä, kun olet muuttamassa sivutoimisen yrittäjyytesi päätoimiseksi.
Toiminimi on yleisin valinta sivutoimisen yrittäjän yritysmuodoksi. Se on kevyt ja helppo hallinnoida. Toiminimen perustaminen ja purkaminen on usein myös muita yritysmuotoja vaivattomampaa ja edullisempaa. Se soveltuu erityisen hyvin yritysmuodoksi, jos aiot harjoittaa yritystoimintaa yksin.
Osakeyhtiö on toiseksi käytetyin yritysmuoto sivutoimisessa yrittäjyydessä. Voit perustaa osakeyhtiön ilman osakepääomaa. Yhtiön rekisteröinti kaupparekisteriin maksaa muutama sata euroa. Osakeyhtiön talousasioiden hallinnointi vaatii enemmän työtä kuin esimerkiksi toiminimiyrittäjällä, mutta voit ulkoistaa tehtävät alan ammattilaiselle. Jos myöhemmin haluat luopua yhtiöstäsi, voit purkaa sen tietyin edellytyksin. Ja ainahan voit myös myydä osakeyhtiösi.
Voit valita yritysmuodoksi avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön ainoastaan siinä tapauksessa, jos perustat sivutoimisen yrityksesi yhdessä jonkun toisen kanssa. Tällöin sinun on luotettava kumppaniisi täysin, koska henkilöyhtiössä osakas yleensä vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista. Kommandiittiyhtiössä kuitenkin äänetön yhtiömies vastaa vain sijoituksellaan. Osuuskuntaa taas käytetään sivutoimisen yrityksen yritysmuotona usein esimerkiksi taide- ja muilla luovilla aloilla.
Voit aloittaa sivutoimisen yrittäjyyden myös kevytyrittäjänä. Silloin et perusta omaa yritystä vaan saat palkan laskutuspalvelun kautta itsenäisesti tekemästäsi työstä.
Kevytyrittäjänä teet töitä omiin nimiisi ja laskutat asiakkaitasi yksityishenkilönä laskutuspalvelun kautta. Sinulla ei ole omaa yritystä eikä useinkaan Y-tunnusta. Erilaisia ja eri konseptilla toimivia palveluntarjoajia löytyy useita Suomessa. Jotkut palveluntarjoajat käyttävät kevytyrittäjyys-nimikettä myös palvelusta, jossa palveluntarjoaja hankkii sinulle Y-tunnuksen. Kaupparekisteriin yritystäsi ei rekisteröidä. Tällöin toimintasi vastaa käytännössä yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimimista.
Laskutuspalvelu pidättää asiakkaalle tekemästäsi laskusta työnantajasuoritukset ja -maksut sekä oman palvelumaksunsa. Loput rahat se maksaa sinulle yleensä palkkana. Palvelu hoitaa puolestasi myös esimerkiksi kirjanpidon ja veroilmoitukset. Vastaat kuitenkin itse asiakkaiden hankinnasta, töistäsi, hinnoittelusta sekä esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksuista ja yrittäjän eläkevakuutuksesta, jos kyseessä on yrittäjän asemassa tehtävä työ.
Kevytyrittäjänä sinut mielletään usein verotuksessa ja kirjanpidossa palkansaajaksi mutta eläke- ja työttömyysturva-asioissa yrittäjäksi. Työeläkelait eivät tunne termiä kevytyrittäjä. Toisinaan kyse voi olla työntekijänä työsuhteessa tapahtuvasta työskentelystä. Työn tekemiseen liittyvien tunnusmerkkien perusteella päätetään, onko kyseessä työnteko työsuhteessa vai yrittäjänä.
Kevytyrittäjyys sopii pienimuotoiseen yritystoimintaan ja erityisesti palveluiden myyntiin. Se ei sovi luvanvaraisille aloille, kuten anniskeluravintoloihin. Se ei kannata myöskään silloin, kun yritystoimintasi vaatii isoja investointeja tai myyt tavaraa.
Kevytyrittäjyys on usein sivutoimista. Päätoiminen yrittäjyys on yleensä kannattavampaa tavallisena yrittäjänä. Kevytyrittäjäksi ryhtyessäsi et voi myöskään saada starttirahaa.
Jos sivutoiminen yrityksesi on toiminimi, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, voit hakea joko ennakkoveropäätöstä yrityksen tulolle ja maksaa ennakkoveroja tai nostaa verokortin veroprosenttia yritystulon huomioivaksi. Jos kyseessä on osakeyhtiö tai osuuskunta, se maksaa tuloksestaan omat veronsa ja sinä maksat henkilökohtaisesti veroa yrityksestäsi nostamastasi palkasta, osingoista, ylijäämänpalautuksesta ja osuuskorosta.
Jos sivutoimisen yrityksesi liikevaihto jää alle 20 000 euron kalenterivuoden aikana, sinun ei tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin eikä maksaa myynneistäsi arvonlisäveroa. Jos 20 000 euron raja ylittyy, ilmoittaudu rekisteriin heti ja maksa verot.
On tärkeää, että arvioit kalenterivuoden myyntien yhteismäärän mahdollisimman oikean suuruiseksi jo kauden alussa. Jos olet arvioinut kalenterivuoden liikevaihdon jäävän enintään 20 000 euron suuruiseksi, mutta vähäisen toiminnan raja ylittyykin kesken kalenterivuotta, alkaa tästä ajankohdasta myös velvollisuus maksaa arvonlisäveroa.
Kevytyrittäjänä nostat ansaitsemasi rahat yleensä palkkana. Kaikki yritystoiminnastasi saamasi tulot verotetaan siis aina ansiotulonasi.
Tavallisen yrittäjän ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa, jos liikevaihto on alle 20 000 euroa kalenterivuoden aikana. Kevytyrittäjänä sinun tulee kuitenkin aina maksaa arvonlisäveroa myynneistäsi. Se johtuu siitä, että liikevaihdon suuruus katsotaan laskutuspalvelun liikevaihdosta, ei sinun liikevaihdostasi kevytyrittäjänä.
Huomaa myös, että kevytyrittäjyys vaikuttaa yritystoimintasi hankintojen verovähennysoikeuteen etkä ehkä voi vähentää yritystoiminnan hankintoja verotuksessa. Selvitä verovähennysoikeus aina Verohallinnosta. Jos yritystoimintaasi liittyy paljon tai suuria hankintoja, sinun kannattaa harkita yrityksen perustamista.
Ilmoita työnantajallesi sivutoimisesta yrittäjyydestäsi, jos työsopimuksesi niin edellyttää. Jos olet päätoimisessa työssä valtiolla tai kunnalla, sinun tulee aina ilmoittaa asiasta työnantajallesi. Muussa tapauksessa saat toimia vapaa-ajallasi sivutoimisena yrittäjänä ilman, että kerrot siitä työnantajallesi.
Muista kuitenkin, ettet saa harjoittaa sivutoimenasi mitään sellaista työtä, joka kilpailee päätyösi kanssa. Huomaa, että kielto koskee itse yritystoiminnan lisäksi sen konkreettista valmistelua. Sivutoimesi ei myöskään saa vahingoittaa työnantajaasi millään tavalla.
Jos et ole varma, saatko perustaa sivutoimisen yrityksen, neuvottele asiasta etukäteen työnantajasi kanssa.
Sivutoimisena yrittäjänä sinun tulee päätoimisen yrittäjän tavoin ottaa yrittäjäeläke- eli YEL-vakuutus, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
Kevytyrittäjän työeläkevakuuttaminen ratkaistaan sen mukaan, työskenteletkö yrittäjänä vai työntekijänä työsuhteessa.
YEL-vakuutuksen ansiosta sinulle kertyy eläkettä sivutoimisesta yritystoiminnastasi. Kerrytät silti myös työeläkettä päätyöstäsi normaalisti.
Huomioithan myös, että yrittäjän työttömyysturvaan vaadittava YEL-työtulo on 15 481 euroa (v. 2026).
Jos olet vanhuuseläkkeellä, sinun ei ole pakko ottaa YEL-vakuutusta. Voit kuitenkin ottaa YEL-vakuutuksen, jos haluat kartuttaa lisää eläkettä.
Jos saat muuta eläkettä, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä, YEL-vakuutus on pakollinen, jos yllä mainitut ehdot täyttyvät.
Tutustu tarkemmin kevytyrittäjän eläketurvaan Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla.Lekkâs uđđâ laasân.
Jos olet sivutoiminen yrittäjä tai kevytyrittäjä ja jäät työttömäksi päätyöstäsi, työvoimaviranomainen määrittelee, oletko työttömyysturvalain mukaan yrittäjä.
Jos työvoimaviranomainen pitää sinua yrittäjänä, se ratkaisee, onko yrittäjyytesi sivu- vai päätoimista. Yrittäjyyttäsi voidaan pitää sivutoimisena esimerkiksi, jos pystyt ottamaan vastaan kokoaikaisen työn sivutoimisesta, harrastusluonteisesta yritystoiminnastasi huolimatta. Muutoin sinut katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi. Ratkaisevaa on, kuinka paljon työtä yritystoimintasi vaatii – ei siis se, kuinka paljon saat siitä tuloa.
Jos työvoimaviranomainen pitää yrittäjyyttäsi sivutoimisena, sinun on yleensä mahdollista saada työttömyysetuutta. Etuuden määrässä otetaan huomioon yritystoiminnastasi saamasi tulo.
Jos taas työvoimaviranomainen katsoo yrittäjyytesi päätoimiseksi, et voi saada työttömyysetuutta.
Jos aloitat työttömänä ollessasi uuden yritystoiminnan, työvoimaviranomainen ratkaisee neljän kuukauden kokeilun kuluttua, onko yrittäjyytesi sivu- vai päätoimista. Saat näiltä neljältä kuukaudelta työttömyysetuutta, jossa otetaan huomioon yritystoiminnastasi saamasi tulo. Jos yrittäjyytesi sitten katsotaan päätoimiseksi, oikeus työttömyysturvaan lakkaa. Huomioi, että neljän kuukauden yrittäjyyskokeilu voi vaikuttaa starttirahan saamiseen.
Yrittäjän työttömyysturvasta löydät enemmän tietoa Yrittäjän työttömyysetuudet -sivulta.