Vanhemmuus on mahdollista tunnustaa jo äitiysneuvolakäyntien yhteydessä ennen lapsen syntymää. Jos vanhemmuutta ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää, lähettää digi- ja väestötietovirasto äidin kotikunnan hyvinvointialueen lastenvalvojalle ilmoituksen syntyneestä lapsesta. Lastenvalvoja kutsuu lapsen äidin vanhemmuuden selvittämistä koskevaan neuvotteluun.
Avioliiton aikana syntyvän lapsen isä on äidin aviomies. Jos synnyttänyt äiti ei ole avioliitossa miehen kanssa, voidaan vanhemmuus selvittää ja tunnustaa joko ennen lapsen syntymää tai lapsen syntymän jälkeen. Jos vanhemmuus (isyys ja äitiys) tunnustetaan jo raskausaikana, aika tunnustamista varten varataan äitiysneuvolaan raskausviikolle 30–32.
Jos isyys on epäselvä, isyyden tunnustusta ei voida tehdä neuvolassa. Silloin isyyden selvittäminen ja tunnustaminen tehdään lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Isyyden varmentamiseksi voidaan tehdä oikeusgeneettiset isyystutkimukset isyyden selvittämisen yhteydessä, jos mahdollinen isä niitä pyytää tai lastenvalvoja katsoo tutkimuksen tarpeelliseksi. Näytteet (posken sisäpinnan sivelynäyte) isyystutkimusta varten asiakkaat ottavat itse lastenvalvojan tapaamisella lastenvalvojan valvonnassa. Näytteen antavat mahdollinen isä, äiti ja lapsi. Tutkimuksen tekeminen edellyttää äidin ja miehen suostumusta. Ennen tutkimusta on oltava syömättä, juomatta ja tupakoimatta puoli tuntia. Tutkimuksen tekee terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja tutkimus on isyyden selvittämisen yhteydessä asiakkaille maksuton.
Vanhemmuuden tunnustamisen yhteydessä sinun on todistettava henkilöllisyytesi. Hyväksyttäviä asiakirjoja ovat passi, Suomen viranomaisen myöntämä muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja, henkilökortti (Suomen, Euroopan talousalueen, San Marinon tai Sveitsin viranomaisen myöntämä) tai Suomen viranomaisen 1.10.1990 jälkeen myöntämä ajokortti.
Lastenvalvoja voi selvittää avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos aviopari yhdessä pyytää isyyden selvittämistä ennen kuin lapsen syntymästä on kulunut kuusi kuukautta.
Vanhemmuuden selvittämiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä perheoikeudellisiin palveluihin.
Váhnenvuođa čielggadeami ulbmil lea skáhppot dieđuid, maid vuođul mánnái sáhttá nannet dahje gávnnahit áhči dahje nuppi eatni. Ovdal go nubbi váhnenvuohta sáhttá nannejuvvot, dan ferte dovddastit.
Máná eadni lea dat, gii lea riegádahttán máná. Jus eadni lea almmáiolbmuin náittoslihtus, go mánná riegáda, boadnji lea automáhtalaččat máná áhčči. Ná lea maiddái dalle, jus mánná riegáda sagahusdivššuin.
Jus riegádahtti eadni ii leat náittoslihtus almmáiolbmuin, nuppi váhnema váhnenvuohta ferte dovddastuvvot ja nannet sierra. Maiddái nubbi eadni ferte dovddastit váhnenvuođa, vaikke eatnit livččiiga gaskaneaskka náittoslihtus.
Váhnenvuođa sáhttá dovddastit juo áhpehisvuođa áigge eadnivuođarávvehagas dearvvašvuođadikšárii dahje čalbmeeadnái. Váhnenvuođa sáhttá dovddastit maiddái buresveadjinguovllu mánáidáittardeaddjis. Riegádahtti eadni ferte leat báikkis eadnivuođarávvehagas dahje mánáidáittardeaddjis, go nubbi váhnen dovddasta váhnenvuođas. Goappásge fertejit leat mielde persovnnalašvuođaduođaštusat, mat leat fámus. Jus dovddastat váhnenvuođa mánáidáittardeaddjis, dárbbašeahppi mielde duođaštusa áhpehisvuođas.
Go mánná lea riegádan, Digi- ja álbmotdiehtovirgedoaimmahat nanne nuppi váhnema váhnenvuođa.
Jus it leat dovddastan váhnenvuođat áhpehisvuođa áigge, sáhtát dovddastit váhnenvuođat máná riegádeami maŋŋá buresveadjinguovllu mánáidáittardeaddjis.