Dát siidu ii doaisttážii gávdno davvisámegillii
Oainnát sámegielat bálvalusaid dieđuid iežas siiddus.
Perhehoito on lastensuojelulainmukainen ensisijainen lasten sijaishuollon toteuttamisen muoto. Perhehoitajat ovat tehtäväänsä valmennettuja henkilöitä. Hyvinvointialue vastaa perhehoitajien valmennuksesta, täydennyskouluttamisesta, tukemisesta ja perhehoidon valvonnasta.
Perhehoitoon sijoitetaan lapsia, jotka eivät voi jostain syystä asua omien vanhempiensa kanssa. Perhehoitoon sijoitettavat lap ...
Täytä sähköinen hakemus perhehoitajaksi tai tilapäishoitajaksi
Hakemuksen perhehoitajaksi tai tilapäishoitajaksi voit tehdä Päijät-Sote sovelluksen kautta, mikäli asut Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Ilmoita jättämästäsi hakemuksesta sähköpostilla perhehoidon sosiaalityöntekijöille, koska Päijät-Sote -sovellus ei ilmoita meille uusista hakemuksista. Mikäli kotikuntasi on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ulkopuolella, pyydä hakuohjeet perhehoidon sosiaalityöntekijöiltä sähköpostilla.
Voit olla myös puhelimitse tai sähköpostilla yhteydessä perhehoidon sosiaalityöntekijöihin ennen hakemuksen jättämistä. Ole rohkeasti yhteydessä ja kysy mitä vain perhehoitoon liittyvää, mikä mietityttää! Vastaamme mielellämme kaikkiin yhteydenottoihin ja kysymyksiin. Sivustomme usein kysytyt kysymykset -osiossa on koottuna vastauksia useimmin meiltä kysyttyihin asioihin.
Bearašdikšu lea oaivvilduvvon mánnái dahje nurrii, gii lea mánáidsuodjalusdoaimmaid olis, ja gii ii sáhte ássat vánhemiinnis dahje fuolaheaddjiinis, dahje eallilan olbmui, gii ii sáhte orrut iehčanassii, vaikko oaččošii doarjage. Maiddái čálganváttot olbmot ja mielladearvvašvuođaveajuiduvvi olbmot sáhttet ássat bearašdivššus. Bearašdikšu dáhpáhuvvá dikšára dahje divššu dárbbašeaddji olbmo ruovttus dahje ámmátlaš bearašruovttus.
Bearašdikšu sáhttá leat oanehis- dahje guhkesáigásaš, oasseáigásaš dahje birra jándora. Bearašdivššu mihttomearri lea addit vejolašvuođa bearraša lágan dikšui ja sun lagaš olbmuide, bissovaš olmmošgaskavuođaide. Bearašdikšáris lea vuoigatvuohta friija áiggiide.
Mánná dahje nuorra, gii eallá bearašdivššus, vázzá skuvlla dábálaš vuogi mielde. Bearašdivššu čálganváttot olmmoš dahje mielladearvvašvuođaveajuiduvvi olmmoš sáhttá oassálastit bargo- dahje beaivedoibmii ja ovdamearkka dihtii oažžut fievrridanbálvalusaid. Maiddái eallilan olbmot leat vuoigadahttojuvvon fievrridanbálvalusaide.
Ovtta dikšára ruovttus sáhttet leat divššus mánát eanemusat njeallje ja guovtti dikšára ruovttus eanemusat guhtta, masa lohkkojuvvojit mielde maiddái bearraša iežas vuollil skuvlaahkásaš mánát. Divššárin dohkkehuvvo olmmoš, gii iežas skuvlejumi, vásáhusaid dahje iešvuođaid vuođul heive doibmii.