Dát siidu ii doaisttážii gávdno davvisámegillii
Oainnát sámegielat bálvalusaid dieđuid iežas siiddus.
Kunnan asukkaalla on kuntalain mukaan oikeus tehdä kunnalle aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloiteoikeus on kirjattu kuntalakiin (23 §).
Aloite tehdään kirjallisesti ja vapaamuotoisesti. Nimettömiä aloitteita ei käsitellä. Kuntalaisaloitteen voi jättää kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Aloitteen voi jättää kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa.
Halutes ...
Toimita aloite kuntaan sähköisesti tai paperilla.
Kunnan asukkaalla, kunnassa kiinteää omaisuutta omistavalla tai hallitsevalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita asioissa, jotka koskevat kunnan toimintaa. Lisäksi kunnan palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa.
Yhteisöllä ja säätiöllä tarkoitetaan tahoja, jolla on kunnassa omistusta tai yhteys palveluun. Tällainen yhteisö tai säätiö voi olla paikallinen, alueellinen tai valtakunnallinen.
Kuntalaisaloite koskee yleensä jonkin palvelun tai asian kehittämistä yleisellä tasolla. Toimivaltaisen kunnan viranomaisen pitää ottaa aloite käsittelyyn mahdollisimman pian. Kunnan kuuluu kaikissa tapauksissa vastata aloitteen tekijälle ja ilmoittaa, mihin toimiin aloitteen johdosta on ryhdytty.
Vähintään neljä prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista voi tehdä aloitteen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Jos vähintään neljä prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista tekee yhdessä aloitteen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä, valtuuston on päätettävä viipymättä, järjestetäänkö kunnallinen kansanäänestys.