Äitiysneuvolassa huolehditaan odottavan äidin, syntyvän lapsen ja lasta odottavan perheen hyvinvoinnista sekä tuetaan vanhempia vanhemmuuteen valmistautumisessa. Raskauden etenemistä ja sikiön hyvinvointia seurataan tiiviisti.
Raskauden aikana lasta odottava perhe käy sekä lääkärin että terveydenhoitajan vastaanotoilla. Käynneillä seurataan raskauden kulkua määräajoin tehtävin tarkastuksin. Raska ...
Raskauden aikana lasta odottava perhe käy sekä lääkärin että terveydenhoitajan vastaanotoilla. Käynneillä seurataan raskauden kulkua määräajoin tehtävin tarkastuksin. Raskauden aikana käydään lääkärillä keskimäärin 2 kertaa ja terveydenhoitajalla 9–10 kertaa. Käyntikertojen määrät riippuvat perheen yksilöllisistä tarpeista. Tarkastuksissa huomioidaan koko perheen terveys ja hyvinvointi. Terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla voi keskustella luottamuksellisesti kaikista mieltä askarruttavista asioista. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee myös kotikäynnin vastasyntyneen perheen luokse.
Perhe- ja synnytysvalmennusta tarjotaan kaikille lasta odottaville perheille.
Nissonat, geat leat áhpeheapmen ja bearrašat, mat vurdet máná, leat vuoigadahttojuvvon eadnivuođarávvehatbálvalusaide. Rávvehagas čuvvot áhpehisvuođa ovdáneami ja riegádahttima maŋŋá njuoratmáná ja eatni dearvvašvuođadili. Rávvehagas maiddái dorjot vánhenvuhtii šaddama. Vuosttamuš galledeami rávvehahkii gánnáha soahpat dalán, go áhpehisvuohta lea sihkkar.
Eadnivuođarávvehaga vuostáiváldimis dahket dárbbašlaš dutkamušaid, čuvvot ogi váimmujienaid ja fuolahit áhpehis olbmo fysalaš ja vuoiŋŋalaš buresveadjimis. Jus áhpehisvuođas dihttojit čuolmmat, doavttir dahje dearvvašvuođadivššár láidesta áhpehis olbmo joatkkadutkamušaide eadnivuođapoliklinihkkii. Áhpehisvuođa áigge lea vejolaš oassálastit guovtti ultrajietnasiktemii.
Eadnivuođarávvehagas figget dovdát áhpehis olbmo ja su bearraša doarjaga dárbbuid nu árrat go vejolaš. Áhpehis olbmui ja su bearrašii fállojuvvo doarjja ovttasbarggus ovdamearkka dihtii sosiála- ja gárrenávnnasbálvalusaiguin.
Eadnivuođarávvehat oahpista maiddái váhnenovdduid átnumis ja addá dáidda dárbbašuvvon duođaštusaid. Jus mánná riegáda náittoslihtu olggobealde, máná áhčči sáhttá dovddastit iežas áhččivuođa juo áhpehisvuođa áigge rávvehagas. Áhpehis guoibmi dahje eará doarjjaolmmoš lea álo buresboahtin rávvehahkii.
Terveydenhuoltolaki