Valtion virastot ja laitokset

Valtion keskushallintoon kuuluvia virastoja ja laitoksia toimii jokaisen ministeriön toimialalla. Näitä organisaatioita on yhteensä noin sata, ja niiden tehtävät ja koko vaihtelevat. Yhteensä ne työllistävät yli 20 000 työntekijää.

Monet virastot ja laitokset, kuten tullihallitus ja verohallitus, hoitavat hallintotehtäviä. Näihin voi liittyä myös laajoja tietohallinto- ja rekisteritehtäviä, kuten patentti- ja rekisterihallituksella ja väestörekisterikeskuksella.

Useiden virastojen ja laitosten tehtävänä on tietyn toimialan kehittäminen ja alan tuottaman tiedon välittäminen koko yhteiskunnan käyttöön. Esimerkiksi Opetushallitus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toimivat tältä pohjalta.

Merkittävän valtion laitosten ryhmän muodostavat valtion tutkimuslaitokset, joista suurimpia ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Metsäntutkimuslaitos Metla. Valtionhallinnossa on myös lukuisia muita pienempiä tutkimuslaitoksia.

Suomen Pankki ja Kansaneläkelaitos Kela toimivat eduskunnan välittömässä alaisuudessa. Suomen hallitusmuodon mukaan Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa. Pankin toimintaa valvoo eduskunnan asettama yhdeksänjäseninen pankkivaltuusto. Finanssivalvonta toimii hallinnollisesti Suomen Pankin yhteydessä, mutta on päätöksenteossaan itsenäinen. Kela puolestaan on eduskunnan valvonnassa oleva itsenäinen sosiaaliturvalaitos, jolla on oma hallinto ja talous. Eduskunnan valvontaa hoitavat sen nimeämät valtuutetut.

Virastojen ja laitosten kehitys

Suomessa oli 1990-luvun alkuun saakka keskusvirastojärjestelmä. Siinä parikymmentä keskusvirastoa vastasi keskushallinnosta yhdessä ministeriöiden kanssa. Kun keskusvirastot lakkautettiin, niitä johtaneet virkamieskollegiot korvattiin virastojen ja laitosten johtokunnilla.

1980-luvun lopulta asti uusia virastoja on perustettu mm. siksi, että valtion palvelulaitoksia on muutettu yhtiöiksi ja liikelaitoksiksi, joiden liiketoimintaa on ohjattava ja valvottava. Tässä yhteydessä syntyneitä virastoja ovat mm. Viestintävirasto, Ratahallintokeskus ja Ajoneuvohallintokeskus AKE. Kuluttajaviraston ja Kilpailuviraston perustaminen liittyy puolestaan markkinatalouden vahvistumiseen yhteiskunnassa.

Vuoden 2010 alusta julkishallinnon virastorakennetta uudistettiin ja syntyi virastojen yhteensulautumia kun vanhoja virastoja lakkautettiin ja uusia perustettiin. Tällöin Ajoneuvohallintokeskus siirtyi osaksi uutta Liikenteen turvallisuusvirastoa ja Ratahallintokeskus osaksi uutta Liikennevirastoa.