Välillinen julkishallinto

Välilliseksi julkishallinnoksi kutsutaan niitä organisaatioita, jotka eivät ole viranomaisia, mutta jotka hoitavat julkisia tehtäviä tai käyttävät julkista valtaa. Välillistä julkishallintoa, joka toimii valtioneuvoston ja ministeriöiden ohjauksessa, kutsutaan välilliseksi valtionhallinnoksi.

Välillinen julkishallinto täydentää ja tukee viranomaisia hyvinvointiyhteiskunnan tehtävien hoitamisessa. Ne hoitavat lakisääteisiä julkisia tehtäviä ja joissakin tapauksissa käyttävät julkista valtaa. Perustuslain mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaisille.

Välillisen julkishallinnon organisaatiot voidaan jakaa ryhmiin joko tehtäviensä tai oikeudellisen asemansa mukaan.

Tehtävien mukaan

• Julkisia hallintotehtäviä, kuten lupapäätöksiä, rahoituspäätöksiä, tarkastusta ja valvontaa, hoitavat yksiköt, esimerkiksi riistanhoitopiirit, joilla on valtuudet myöntää pyyntilupia.
• Julkista palvelutehtävää, kuten hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen liittyviä palveluja tai asiantuntijapalveluja, hoitavat yksiköt, esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja Liikenneturva.
• Markkinoilla toimivat yksiköt, esimerkiksi Raha-automaattiyhdistys.

Oikeudellisen aseman mukaan

• Itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset, joilla on oma budjettinsa, esimerkiksi Eläketurvakeskus.
• Julkisoikeudelliset yhdistykset, joille laki antaa valtuudet hoitaa julkisia tehtäviä, esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja kalastuskunnat.
• Julkista valtaa käyttävät tai julkisia tehtäviä hoitavat osakeyhtiöt, yhdistykset ja säätiöt tms.; esimerkiksi Veikkaus ja autokatsastuksesta huolehtivat yhtiöt.

Ohjaamalla julkista valtaa ja julkisten tehtävien hoitamista välilliselle julkishallinnolle pyritään lisäämään tämän hallinnon tason organisaatioiden itsenäisyyttä ja lisäämään niiden toiminnan joustavuutta.