Kansalliset symbolit ja juhlat

Vaakuna

• Vaakuna on peräisin 1500-luvulta.
• Mallina oli Kustaa Vaasan hautamuistomerkin leijonakuvio Uppsalan tuomiokirkossa.
• Punakeltainen leijonavaakuna vakiintui Suomen vaakunaksi 1800-luvun aikana.
• Otettiin Suomen viralliseksi vaakunaksi 1917.

Lippu

• Ennen nykyistä lippua käytössä oli punakeltainen, leijonavaakunaan perustuva lippu.
• Sinivalkoinen lippu yleistyi 1800–1900-lukujen vaihteessa.
• Nykyinen Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen suunnittelema lippu tuli eduskunnan vahvistuksella Suomen lipuksi 27.5.1918.

Kansallislaulu

• Johan Ludvig Runebergin runo ”Maamme” (”Vårt Land”) julkaistiin vuonna 1848 Vänrikki Stoolin kertomusten avausrunona.
• Fredrik Pacius sävelsi runon tilaustyönä saman vuoden 1848 Floran päivän juhlaan.
• Paavo Cajanderin suomennos (1889) vakiintui tekstin suomalaiseksi muodoksi.

Kalevala

• Suomen kansalliseepos. Ensi laitos julkaistiin vuonna 1835 ja toinen, laajennettu ja muokattu laitos vuonna 1849.
• Perustuu pääosin itäisimmän Suomen, Karjalan ja Vienan Karjalan alueen kansanrunouteen ja myytteihin.
• Kalevalan perustana olevat runot kokosi lääkäri ja kansanrunouden kerääjä Elias Lönnrot laajoilla keruumatkoilla 1828–34 ja 1836–37.
• Muusta Kalevalasta poiketen Kullervo-runon aineisto on inkeriläistä alkuperää. Sen keräsi ja toimitti Lönnrotin tietoon D.E.D. Europaeus.
• Kalevalan tarinakokonaisuus ei ole alkuperäinen vaan Lönnrotin useista juonista ja itsenäisistä tarinoista yhdistämä.

Sauna

• Kuumennetuilla kivillä toimivia hikoilumajoja on käytetty jo 6000 vuotta sitten.
• Sana ”löyly” kuuluu noin 7000 vuotta vanhaan suomalais-ugrilaiseen sanastoon.
• Vielä 1800-luvulla saunassa peseytyminen oli yleistä Itämereltä Uralille ulottuvalla alueella.
• Pohjois-Amerikan alkuperäisten asukkaiden hikoilumajat ja japanilainen furo-kylpy ovat periaatteeltaan ja vaikutuksiltaan saunan sukulaisia.
• Maatalouskulttuurin aikana saunassa huolehdittiin myös elintarvikkeista, vaatteista ja sairaiden hoitamisesta. Siihen liitettiin voimakkaita puhtautta ja siveyttä korostavia käyttäytymissääntöjä ja -kieltoja.
• Sauna ei paranna sairauksia, mutta sen on todettu edistävän ruumiillista ja henkistä hyvinvointia.
• Suomessa on nykyisin 1,7 miljoonaa saunaa.

Keskeiset vuosittaiset juhlapäivät

Itsenäisyyspäivä

• 6. joulukuuta on päivämäärä, jolloin eduskunta vuonna 1917 hyväksyi senaatin laatiman itsenäisyysjulistuksen.
• Itsenäisyyspäivänä kunnioitetaan itsenäisyyden saavuttamiseen ja säilyttämiseen liittyneiden taistelujen uhreja.

Joulu

• Joulukausi kestää noin kuukauden, pikkujoulujen juhlinnasta loppiaiseen.
• Suomalaiseen jouluun kuuluvat sekä kristillinen sisältö, esikristilliset symbolit, maatalousajan jouluruoat ja -laulut että uudemmat, läntiselle maailmalle pitkälti yhteiset jouluhahmot ja -koristeet.
• Pääjuhlapäivä on jouluaatto; joulupäivä on omistettu rauhoittumiselle ja yhdessäololle.
• Joulu on leimallisesti perhejuhla, jolloin muistetaan suvun vainajia, nautitaan perheen yhteinen jouluateria ja annetaan lahjoja perheenjäsenille ja ystäville.
• Turun kaupungin antama joulurauhan julistus on Pohjoismaiden pitkäaikaisin katkeamatta jatkunut jouluperinne, jonka juuret ovat keskiajalla. Nykyisin luettava teksti on peräisin 1830-luvulta.

Vappu

• 1800-luvun lopulla 1.5. oli USA:ssa yleinen työsopimusten uusimispäivä, jolloin työläiset osoittivat mieltään oikeuksiensa puolesta.
• Suomen akateeminen sivistyneistö juhli 1800-luvulla Floran (Kukan) päivää 13.5.
• Itsenäisyyden aikana työväen ja ylioppilaiden juhlat ovat yhdistyneet vapun vietoksi.
• Nykyinen vappu on karnevaalin kaltainen kansanjuhla, jolla juhlistetaan kevään saapumista.

Juhannus

• Juhannusta vietetään kesäpäivänseisausta lähimpänä olevana viikonloppuna.
• Juhannuksen nimi johtuu Johannes Kastajasta, jolle kesäkuun 24. pyhitettiin jo 400-luvulla.
• Suomessa juhannus oli alkujaan maaseudun juhla: iloittiin karjan ja luonnon antimista, ja juhannustaikojen ja -enteiden avulla selvitettiin tulevan satokauden näkymiä.
• Juhannuskokkojen ja -tulien polttaminen on vanha perinne lähes koko maassa; ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla juhannussalkojen pystyttäminen on ollut yleisempää.
• Vuodesta 1934 juhannuksena on vietetty myös Suomen lipun päivää.