Historia: suurvaltojen aika

Ruotsin vallan aika: yhteiskuntarakenne muodostuu

• 1323: Pähkinäsaaren rauha vakiinnuttaa Ruotsin vallan läntisessä ja keski-Suomessa. Rauhansopimuksessa suuri osa Karjalaa jää Novgorodille.
   
• 1397: Tanska, Ruotsi ja Norja solmivat Kalmarin unionin: yhteinen hallitsija ja kauppapolitiikka.
• Suomesta kiinteä osa pohjoismaiden yhteisöä.
   
• 1400-luvun puoleen väliin mennessä maatalous vakiintunut eri puolilla maata.
• Kasvavia asutuskeskuksia vesistöjen läheisyydessä.
• Turkiskauppa ulkomaiden kanssa luo varallisuutta.
   
• 1523–1560: Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.
• Uskonpuhdistus johtaa kulttuurin monipuoliseen elpymiseen ja Mikael Agricola luo suomen kirjakielen.
• 1550: Kustaa Vaasa perustaa Helsingin.
• Hallinto tehostuu ja maan sisäosia asutetaan järjestelmällisesti.
   
• 1596–97: Venäjää vastaan käydyn sodan uuvuttamat Pohjanmaan talonpojat nousevat Nuijasotana tunnettuun kapinaan, joka hävitään muutamassa kuukaudessa.
• Kapinan jälkeen Ruotsin kuninkaaksi nousee Kaarle-herttua, joka vapauttaa vangitut kapinajohtajat ja palauttaa kapinalliset arvoonsa.
   
• 1640–1650: Pietari Brahe Suomen kuvernöörinä.
• Hallinto kehittyy, Suomen postilaitos syntyy.
• Turun Akatemia perustetaan.
• Suuri osa Suomesta joutuu ruotsalaisten läänityksien kohteeksi.
   
• 1690-luku: Kaarle XI peruu läänitykset ja käynnistää viljelysmaan ja maaseutuasutuksen uudistuksia, jotka jatkuvat 1700-luvun puolelle. Kuninkaan hallintoaikaa synkentävät kato- ja nälkävuodet vuosikymmenen puolessavälissä.
   
• 1700-21: Pohjan sota Venäjää vastaan hävitään. Sodan loppuvuosina Venäjä miehittää suuren osan Suomea ("isoviha"), erityisesti lännessä miehitys on ankara.
   
• 1772–92: Kustaa III kuninkaana.
• Aatelisto heikkenee, sananvapaus lisääntyy ja kauppa vilkastuu.
• Kuopio ja Tampere perustetaan.
   
• 1808–09: Ruotsi häviää Napoleonin valtapolitiikasta johtuneen Suomen sodan.
• Suomi liitetään Venäjän keisarikuntaan autonomisena suurruhtinaskuntana.

Venäjän vallan aika: maakunnasta valtioksi

• 1809: Aleksanteri I julistaa Suomen tulleen ”korotetuksi kansakunnaksi muiden joukkoon”.
• Helsinki pääkaupungiksi.
• Rupla valuutaksi, Ruotsin ajan lait ja käytännöt jäävät voimaan.
   
• 1830–60: suomalaisen kulttuurin nousu.
• 1835: lääkäri ja kansanrunouden kerääjä Elias Lönnrotin toimittama Kalevala julkaistaan.
• Filosofi, lehti-, tiede- ja talousmies J.V. Snellman edistää monipuolisesti suomalaista sivistystä.
• Runoilija J.L. Runeberg julkaisee mm. Maamme-laulun (1846) ja Vänrikki Stoolin kertomukset (1848 ja 1860).
   
• 1855–1881: Aleksanteri II keisarina.
• 1863: suomi virkakieleksi, säännölliset valtiopäivät alkavat.
• 1878: oma armeija ja asevelvollisuus.
• Laki kuntien itsehallinnosta ja muita suuria lainsäädännön uudistuksia.
• Kansakoululaitos syntyy.
• Markka rahayksiköksi.
   
• 1881–1894: Aleksanteri III tsaarina.
• Yhteiskunnan venäläistäminen alkaa ja kansalaisoikeuksia aletaan rajoittaa.
   
• 1894–1917: Nikolai II tsaarina.
• Suomen kieleen ja kansallismielisiin kohdistunut sorto alkaa.
• 1899: Venäjän lainsäädäntö ulotetaan koskemaan Suomea.
• Sanomalehtiä lakkautetaan ja suomalaisuusmiehiä karkotetaan Siperiaan.
• 1904: Eugen Schauman murhaa sortotoimia johtaneen kenraalikuvernööri Bobrikovin.
   
• 1905: voimakas kuohunta Venäjällä johtaa lakkoihin myös Suomessa.
• Tsaari peruuttaa sortotoimia ja valtiopäivät uudistuvat: Suomi saa nykyaikaisen, yksikamarisen eduskunnan.
• Lähes kaikki kansalaiset saivat ääni- ja vaalioikeuden 1906, suomalaiset naiset ensimmäisinä Euroopassa.
   
• 1906–1917: sortotoimet jatkuvat.
• Suomalaisia jääkäreitä lähtee sotilaskoulutukseen Saksaan valmistellakseen vallankumousta.
   
• 6.12.1917: Venäjän vallankumouksen jälkeen senaatti esittää eduskunnalle itsenäisyysjulistuksen, jonka eduskunta hyväksyy.
• Venäjän bolsevikkihallitus tunnustaa Suomen itsenäisyyden 4.1.1918.