Historia: itsenäinen Suomi

Itsenäisen Suomen alkutaival 1918–1944: sotaa ja vahvistuvaa demokratiaa

• 1918: sosiaalinen, sotilaallinen ja valtiollinen sekaannus johtavat sosialistien kapinaan, joka laajenee nopeasti sisällissodaksi.
• Sota päättyy porvarillisten valkoisten voittoon keväällä 1918 ja Suomen valtiomuodoksi tulee perustuslaillinen tasavalta kesällä 1919. K.J. Ståhlberg valitaan Suomen tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi.
  
• 1920-luku: nykyisen puoluekentän perusta vakiintuu ja demokratia vahvistuu.
• 1925: L.K. Relander valitaan presidentiksi. 
• 1929: USA:n pörssiromahdus johtaa maailmalla syvään lamaan ja lisää ääriliikkeiden toimintaa.
• Äärioikeistolaiset ja -vasemmistolaiset liikkeet uhkaavat demokratiaa myös Suomessa.
• 1929–1932: Lapuan liike pyrkii väkivalloin kitkemään vasemmistoaatteet Suomesta. Vuonna 1931 presidentiksi valittu P.E. Svinhufvud lakkauttaa liikkeen Mäntsälän kapinan jälkeen.
• 1937: Kyösti Kallio valitaan presidentiksi.
  
• 1939–40: Talvisota. Suomi puolustautuu Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan ja säilyttää itsenäisyytensä.
• Suomi menettää rauhansopimuksessa suuren osan itäisestä alueestaan Neuvostoliitolle.
• 1940: R.H. Ryti valitaan presidentiksi.
  
• 1941–44: Jatkosota. Suomi liittyy 1941 Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan.
• Sota hävitään, lisää alueita menetetään ja Suomi tuomitaan ankariin sotakorvauksiin, mutta Suomea ei miehitetä.

Nykyaikainen Suomi 1945– : maaseudulta maailmalle

• 1944: C.G.E. Mannerheim valitaan presidentiksi.
• 1946: J.K. Paasikivi valitaan presidentiksi.
• 1948: Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus (YYA) Neuvostoliiton kanssa solmitaan, idänsuhteissa alkaa "Paasikiven linja".
   
• 1950-luku: jälleenrakennus ja kansainvälistyminen.
• 1952: kesäolympialaiset Helsingissä, Armi Kuuselasta Miss Universum.
• 1955: Suomi liittyy YK:n ja Pohjoismaiden neuvoston jäseneksi.
• 1956: Urho Kekkonen valitaan presidentiksi; Kekkosen aika jatkuu vuoteen 1981.
• 1957: passittomuus pohjoismaisella alueella alkaa.
   
• 1960- ja 70-luku: teollisuuden nousu ja maaseudun tyhjeneminen.
• 1961: Suomi Euroopan vapaakauppaliitto EFTA:n ulkojäseneksi.
• Metsä- ja metalliteollisuus vetävät Suomen vientiä.
• Muutos kaupunki- ja teollisuusyhteiskunnaksi: maatalous menettää asemaansa, muuttoliike maalta kaupunkeihin ja Ruotsiin alkaa.
• 1975: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (ETYK) Helsingissä.
   
• 1980-luku: markkinayhteiskunnan kehittyminen.
• 1982: Mauno Koivisto valitaan ensi kerran presidentiksi ja vuonna 1988 toiselle kaudelle.
• Rahamarkkinat vapautetaan 80-luvun puolenvälin jälkeen.
• 1989: Suomi liittyy Euroopan neuvoston jäseneksi.
   
• 1990-luku: syvästä lamasta tietoyhteiskuntaan.
• 1991: talouden kuohunta, Neuvostoliiton hajoamisen takia loppunut idänkauppa ja maailmantalouden kriisi johtavat Suomen historian pahimpaan lamaan, joka jättää lopulta satoja tuhansia ihmisiä työttömäksi.
• 1994: Martti Ahtisaari valitaan presidentiksi, Suomi neuvottelee EU-jäsenyydestä.
• 1995: Suomesta tulee Euroopan unionin jäsen.
• 1990-luvun puolessa välissä suomalainen informaatiotekniikka tekee kansainvälisen läpimurron ja vetää maan talouden nopeaan nousuun.
• 2000: Tarja Halonen valitaan Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi.