Kunnat ja kunnallishallinto

Kunnat ja valtio ovat Suomen keskeiset demokraattiset rakenteet. Kansanvallan näkökulmasta ne ovat samanarvoisia. Suomessa on vuoden 2011 alussa 336 kuntaa, joista Manner-Suomessa on 320 ja Ahvenanmaalla 16.

Kunnilla on Suomessa itsehallinto. Niillä on lainsäädäntöön perustuva oikeus päättää omista asioistaan ja hallita itseään. Kunnilla on myös verotusoikeus. Itsehallinnollisista yhteisöistä juuri kunnat ja kunnallishallinto ovat maassamme laajin ja merkittävin itsehallinnon muoto.

Kunnallisella itsehallinnolla Suomessa on yli tuhannen vuoden historia. Itsehallinnollista oikeutta vahvistaa ja suojaa Suomen perustuslaki. Valtiolla ei ole oikeuksia puuttua rajoituksetta minkäänlaisten itsehallinnon omaavien yhteisöjen toimintaan esimerkiksi lainsäädännöllä.

Kuntien tehtävät ja hallinto

Kunnat järjestävät käytännössä kuntalaisille peruspalvelut, joista on säädetty laeilla. Säätämällä lakeja valtiolla on oikeus osallistua kunnallisten peruspalvelujen järjestämistä koskevaan päätöksentekoon. Peruspalveluista tärkeimpiä ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, opetus- ja sivistystoimi sekä ympäristö ja tekninen infrastruktuuri. Peruspalveluiden kautta kunta tarjoaa kuntalaisille edellytykset arjen elämiseen, hyvinvointiin ja perusturvallisuuteen. Peruspalvelut rahoitetaan pääsääntöisesti kunnallisella verotuksella, valtionosuuksilla sekä palveluista perittävillä maksuilla.

Kuntien toimintaa ohjaa poliittinen päätöksenteko. Toiminnassaan kunnan on noudatettava demokratian periaatteita ja sääntöjä.

Kunnan ylin päättävä elin on valtuusto, jonka jäsenet valitaan neljän vuoden välein järjestettävillä yleisillä ja yhtäläisillä kuntavaaleilla. Valtuusto valitsee jäsenet kunnanhallitukseen, jonka tehtävänä on valmistella valtuuston päätökset ja panna ne täytäntöön.

Valtuusto valitsee myös lautakunnat, jotka johtavat julkisten palveluiden tuottamista kunnassa. Mitä lautakuntia kunnassa on, vaihtelee kunnasta toiseen. Yleisimpiä ovat sivistyslautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta ja kaavoituslautakunta. Lautakuntien nimet ja toiminnan laajuus vaihtelevat kunnittain. Suomessa on yleistymässä tilaaja-tuottajamalli, jossa lautakunnat toimivat palvelujen tilaajina eri tuottajilta. 

Maaliskuussa 2007 voimaan astui laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, jonka on määrä valmistua vuonna 2012. Uudistuksen tarkoituksena on luoda kuntien vastuulla oleville palveluille riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta, jotta laadukkaat hyvinvointipalvelut voidaan turvata jatkossakin tasapuolisesti maan kaikissa osissa. Uudistus vaikuttaa sekä kunnallisten palveluiden järjestämiseen, niiden rahoitukseen että kunnan ja valtion tehtäväjakoon.