Etusivu | Aiheet | Tietopaketit | Asiointi ja lomakkeet | Ajankohtaista | A–Ö-hakemisto | Julkishallinnon yhteystietoja |
Olet sivulla: Etusivu / Tietopaketit / Julkishallinnon toiminta
Suomen julkishallinto muodostuu
Valtion hallintojärjestelmään sisältyvät valtion keskus-, alue- ja paikallishallinto. Välillinen valtionhallinto tukee ja täydentää julkishallinnon viranomaisten toimintaa.
Kunnallishallintoon sisältyvät kuntien itsehallinnon lisäksi kunnallinen aluehallinto ja kuntien alueellinen yhteistyö.
Julkisen hallinnon tärkein tehtävä on huolehtia yleisestä hallinnosta, järjestyksestä ja turvallisuudesta sekä kansalaisten hyvinvointipalveluista kuten koulutuksesta, terveydenhoidosta ja sosiaalipalveluista.
Aluehallinnon uudistuksessa lopetaan läänit ja järjestetään hallintoa muutenkin uudelleen. Uusina virastoina perustetaan aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY).
Monta uutta virastoa aloittaa vuoden vaihteessa. Aloittavat virastot yhdistetään monesta eri virastosta tai niihin liitetään toimialoja edelleen olemassa olevista virastoista ja laitoksista.
Suomi on valtiomuodoltaan perustuslaillinen tasavalta, jonka ylimmät valtioelimet ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja hallitus (valtioneuvosto).
Valtionhallintoon kuuluvat niin ministeriöt kuin valtion virastot ja laitokset.
Kaksitoista ministeriötä ja valtioneuvoston kanslia muodostavat valtioneuvoston eli hallituksen, joka käyttää maassa toimeenpanovaltaa.
Valtion paikallishallinnossa Suomi on jaettu 90 kihlakuntaan, joissa viranomaiset hoitavat sekä hallinto- että erityistehtäviä.
Valtion aluehallinnon viranomaiset toimivat eri ministeriöiden toimialoilla ja toteuttavat ministeriöiden velvollisuuksia aluetasolla.
Kuntien itsehallinto on maamme tärkein itsehallinnon muoto. Kunnat vastaavat lakisääteisten peruspalvelujen tarjoamisesta kansalaisille.
Kuntien lisäksi itsehallintoa edustavat Ahvenanmaan itsehallinto, kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen itsehallinto sekä yliopistojen itsehallinto.
Valtion liiketoiminta käsittää valtionyhtiöt ja valtion liikelaitokset.
Välillinen valtionhallinto täydentää ja tukee viranomaisia hyvinvointiyhteiskunnan tehtävien hoitamisessa.
Tuomioistuimet ovat muusta hallinnosta riippumattomia ja perustavat päätöksensä ainoastaan voimassa olevaan oikeuteen.
EU-asioiden päävastuu Suomessa on valtioneuvostolla, jonka on kuultava eduskuntaa ja nautittava sen luottamusta myös EU-asioiden käsittelyssä.
Euroopan unioni (EU) on jäsenvaltioidensa muodostama yhteenliittymä, jonka perustana ovat yhteiset sopimukset ja toimielimet.
Kaaviossa esitetään Suomen julkishallinnon rakenne, hallinnon eri osat ja niiden suhde toisiinsa.
Lähetä Suomi.fi-linkki -toiminnon avulla voit lisätä tärkeimmän Suomi.fi-sisältösi selaimesi kirjanmerkkeihin tai lähettää sen sähköpostitse haluamillesi vastaanottajille. Voit myös jakaa haluamasi sisällön verkostoillesi yleisimmissä yhteisöpalveluissa. Nämä palvelut ovat yleensä maksuttomia, mutta ne vaativat rekisteröitymisen.
Julkishallinnon organisaatiot ja niiden yhteystiedot löydät sekä haun että A–Ö-hakemiston kautta.
Kunnat ja niiden yhteystiedot löydät sekä haun että A–Ö-hakemiston kautta. Kuntien yhteystietoja voit hakea myös kartan avulla.
Aluehallintovirastojen (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) www-sivut
Löysitkö sivulta etsimäsi tiedon? Miten sivua voisi kehittää?
Kerro meille mielipiteesi palautelomakkeella.
Tietoa Suomi.fi-portaalista | Palaute
Sivu päivitetty 10.06.2010 | Suomi.fi-toimitus | Valtiokonttori
Tulostettava sivu
