Perintö ja perintöverotus

Kuoleman jälkeen on pidettävä perunkirjoitus, jossa luetteloidaan vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat. Jos testamentissa ei ole muuta määrätty, periminen määräytyy laissa säädetyn perintökaaren mukaan. Ensisijaisia perijöitä ovat lapset.

Joskus perillisten tavoittaminen voi olla vaivalloista. Vainajalla voi olla esimerkiksi lapsia, joista perunkirjoituksen järjestäjät eivät tiedä. Eräät maistraatit tarjoavat sukuselvityspalveluja perunkirjoituksen toimittajille. Palvelua tarjoavat maistraatit laativat myös pyydettäessä yhteenvedon kuolinpesän lakimääräisistä perillisistä.

Perintöverotus perustuu perukirjaan, joka toimitetaan verotoimistoon viimeistään kuukauden kuluessa perunkirjoituksen jälkeen. Perintöverotus on progressiivinen, eli mitä suurempi on perintöosuuden arvo, sitä korkeampi on perintövero.

Perinnönsaajat on jaettu sukulaisuussuhteen perusteella kahteen veroluokkaan. Kevein verotus on lähiomaisilla, kuten aviopuolisolla ja lapsilla sekä vanhemmilla. Toiseen veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat.

Rintaperillisille eli lapsille tai lastenlapsille voidaan jo elinaikana antaa ennakkoperintö. Tämä niin sanottu lahja lasketaan perittävän kuoltua lahjansaajan perintöosuuteen, ja perintövero määrätään näiden yhteissumman mukaan. Pääsääntöisesti perittävän rintaperilliselle ennakkona antamat lahjat vähennetään tämän perinnöstä. Lahjanantaja voi lahjakirjassa määrätä, että lahja ei ole ennakkoperintö. Silloin lahjan saaja maksaa lahjaveron vain lahjan arvosta.