Suomi.fi uudistuu vuoden 2017 aikana ja korvaa nykyisen Suomi.fin, Yrityssuomi.fi-palvelun ja viranomaisille palveluja kokoavan Suomi.fin Työhuoneen. Tutustu Suomi.fin kehitysversioon.
Icons / Utility / Close Created with Sketch.

Etusivu / Palveluoppaat / Ikääntyvän palveluopas / Henkinen hyvinvointini / Henkisten voimavarojen lähteitä / Ihmissuhteet

Ihmissuhteet

Läheiset ihmissuhteet ovat yleensä ihmisille elämän tärkeimpiä asioita. Toimivat ihmissuhteet vaativat hoitoa ja paneutumista, vastavuoroisuutta, toisen kunnioittamista ja kuuntelemista. Sosiaalisiin suhteisiin kannattaa panostaa jo silloin, kun ei vielä varsinaisesti koe riskiä jäädä yksinäiseksi. Apua yksinäisyyteen voi löytää monin keinoin.

Eläkkeelle jääminen voi luoda uudenlaisen tilanteen parisuhteessa. Toinen ehkä toivoo lähentymistä puolison kanssa, toinen taas omaa yksityisyyttä ja tekemistä. Toiveet ja odotukset eivät aina kohtaa. Yhteinen historia sitoo pitkään yhdessä olleen pariskunnan yhteen, mutta suhteessa saattaa olla myös paljon vanhaa henkistä painolastia. On hyvä kuunnella toista, rakentaa kompromisseja ja selvittää mahdollisia ristiriitoja. Joskus ikäihmiset ajattelevat, että vanhemmalla iällä ei kannata hakea ammattiapua. Yksilö- ja pariterapia sopivat myös ikääntyneille pareille, ja muutos on aina mahdollista.

Nykypäivänä on yhä yleisempää, että eroja otetaan myös pitkistä avio- tai avoliitoista tai samaa sukupuolta olevien liitoista. Tähän uuteen elämäntilanteeseen sopeutumiseen voi - ja kannattaa - hakea apua.

Omat tai ympäristön ennakkoluulot eivät saisi rajoittaa uuden ihmissuhteen muodostamista korkeassakaan iässä, olipa kyse leskeytymisestä tai avioeron kautta yksin jääneestä. Uusi parisuhde on hyvä ja myönteinen asia, jota läheistenkin tulisi tukea. Joskus ikäihmiset haluavat uudessa ihmissuhteessa säilyttää tutun perusympäristönsä ja osan itsenäisestä elämästään. Avioliitto on kuitenkin edelleen ikääntyneiden yleisin yhteiselämän muoto.

Mieti, voisitko muuttaa lähemmäksi lapsia ja lapsenlapsia, sisaruksia tai muita sukulaisia. Etsi uusia ystäviä naapurustosta, palvelutalosta, vanhainkodista tai harrastuksen, järjestötoiminnan, vapaaehtoistoiminnan tai kirkon parista. Asuinpaikkaasi lähellä toimivia kerhoja, järjestöjä ja yhdistyksiä voi kysellä kotikunnan seniorineuvonnasta ja kotihoidosta. Voisit myös yrittää etsiä yhteyksiä vaikkapa vanhoihin luokkatovereihin tai nuoruuden ystäviin.

Lapsenlasten saaminen on monelle ikääntyneelle suuri ilo. Isovanhempi on lapselle erittäin tärkeä läheissuhde. Isovanhemmuus parhaimmillaan syventää suhdetta myös vanhemmaksi tulleeseen lapseen. Isovanhemmuus on lapsen kanssa yhdessä oloa ja tekemistä ja läheisyyttä. Tue lastasi vanhemman tehtävässä, vältä arvostelua ja puuttumista kasvatuksen tai arkielämän käytäntöihin. Aseta tarvittaessa rajat hoitoavulle. Välitä lapselle tietoa suvusta ja perinteistä. Toivota adoptio- tai sijaislapset tervetulleiksi sukuun.

Jos omia lapsenlapsia ei ole, mieti haluaisitko toimia vieraalle lapselle sijaismummona tai sijaisvaarina. Heitä toimii monissa päiväkodeissa, perhekahviloissa ja kouluissa. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitolla on kylämummi- ja kylävaaritoimintaa, ja esimerkiksi Vantaalla kaupunki on järjestänyt kirjastomummo- ja kirjastovaaritoimintaa.

Pienperheyhdistyksen kautta voit ryhtyä mieskaveriksi yksinhuoltajan lapselle tai kummimummiksi tai -vaariksi pienperheen lapselle.

Kaikki ihmiset eivät koe yksin oloa ongelmana, vaan etsiytyvät omaan rauhaansa. Yksinäisyys on kuitenkin erittäin yleinen ongelma nykypäivänä. Ihmiset tarvitsevat toisiaan, erityisesti iän karttuessa. Kodin ulkopuoliset harrastukset ja henkiset virikkeet ovat tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää olisi omaisten ja läheisten, myös naapuruston ja muun lähiyhteisön, läsnäolo ikäihmisen tavallisessa elämässä – asuipa hän sitten kotona tai hoitokodissa.

Arkinen yhdessäolo voi olla yhdessä musiikin kuuntelemista, yhteistä puuhastelua, ruuanlaittoa ja leipomista, lehtien lukemista, kirjojen tai äänikirjojen kuuntelua tai pelien pelaamista. Se voi olla myös pelkkää läsnäolemista ilman mitään ohjelmaa tai kyläilyyn liitettyjä velvollisuuksia. Vietä aikaasi vanhuksen luona, pyydä muitakin hänet tuntevia käymään säännöllisesti. Kutsu tai hae hänet usein viettämään aikaa kotiisi ja osallistumaan arkeesi.

Myös Suomen Punaisella Ristillä (SPR) ja monilla järjestöillä on ystävätoimintaa. SPR:n kautta voi löytää seuraa itselleen tai toimia nuoren ystävänä, ystävärenkaassa, ikäihmisten virkistystoiminnassa tai vapaaehtoisena sairaalassa tai vanhainkodissa.

Katso lisää yhdistyksiä ja järjestöjä Asumiseni-osion sivulta Yksityiset palvelut ja vapaaehtoisapu.

Siirry Kansalaisneuvonta.fi-sivustolle.
Siirry Suomi.fin Työhuone-sivustolle - tietoja ja palveluja viranomaisille.
Siirry Yrityssuomi.fi-verkkopalveluun.