Suomi.fi uudistuu vuoden 2017 aikana ja korvaa nykyisen Suomi.fin, Yrityssuomi.fi-palvelun ja viranomaisille palveluja kokoavan Suomi.fin Työhuoneen. Tutustu Suomi.fin kehitysversioon.
Icons / Utility / Close Created with Sketch.

Etusivu / Palveluoppaat / Ikääntyvän palveluopas / Asumiseni / Kotona asujalle / Omaishoito

Omaishoito

Mitä omaishoito on?

Omaisen tai läheisen useimmiten ikääntyneelle ihmiselle antamaa säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa kutsutaan omaishoidoksi. Omaishoitaja on usein hoidettavan oma puoliso. Omaishoitoa annetaan usein myös vammaiselle tai sairaalle ihmiselle, jonka toimintakyky on alentunut. Hoitaja voi olla puolison lisäksi muu omainen, sukulainen tai läheinen henkilö.

Omaishoidon tuki

Jos haluat alkaa omaishoitajaksi tai läheisesi haluaa alkaa hoitaa sinua, selvitä aluksi kuntasi sosiaalitoimistosta, voitko saada kunnalta omaishoidon tukea tai muuta apua. Selvitä myös Kelalta muut mahdolliset kotihoitoon liittyvät tuet ja etuudet. Sotaveteraanien omaishoitoon liittyvistä tuista neuvoo Valtiokonttori ja Kela. Lisää tietoa tuista saat Ikääntyvän palveluoppaan sivulta Tuet, alennukset ja asiakasmaksut.

Omaishoidon tukia hoidettavalle ovat omaishoito, hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja omaishoitajan vapaan ajaksi annettavat palvelut. Omaishoitaja voi saada hoitopalkkiota, vapaapäiviä ja hänelle kuuluu kunnan järjestämä eläke- ja tapaturmavakuutus ja tietyt sosiaalipalvelut. Omaishoitajille maksettavat palkkiot kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla.

Työsopimuslain muutos helpottaa työssäkäyvien omaishoitajien ja etäomaishoitajien asemaa. Lain mukaan työntekijällä on mahdollisuus ottaa palkatonta perhevapaata perheenjäsenen hoitamiseen. Työntekijän on sovittava työnantajan kanssa oikeudestaan tähän vapaaseen. Työnantajalla on velvollisuus pyrkiä järjestämään työt siten, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä ja hänellä ei ole poissaolon ajalta palkanmaksuvelvollisuutta. Työntekijällä on vapaan jälkeen oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä.

Suomessa on suuri määrä omaishoitajia, mutta vain osa saa omaishoidon tukea. Kaikilla tuen saannin ehdot eivät täyty, kunnilla ei ole riittäviä määrärahoja tai omaishoitajat eivät osaa hakea tukea. Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, mutta se ei kuitenkaan kaikille takaa oikeutta omaishoidon tukeen. Tuesta päättää useimmissa kunnissa esimerkiksi johtava kodinhoitaja tai kotipalvelun ohjaaja, sosiaalityöntekijä tai vanhainkodin johtaja. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluu omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, tarpeen mukaan palvelut hoidettavalle ja omaishoitajalle sekä sitovassa hoidossa lakisääteiset vapaapäivät.

Omaishoidon tuesta tehdään aina toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille. Omaishoitosopimukseen liittyy aina myös hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoitopalkkion suuruus riippuu siitä, kuinka sitovaa ja vaativaa työ on. Omaishoitajan hoitopalkkio on veronalaista tuloa, ja siitä kertyy omaishoitajalle eläkettä. Omaishoitosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsuhteessa kuntaan tai hoidettavaan, vaan omaishoitajien eläketurva kuuluu kunnalliseen eläkelakiin. Omaishoitajien eläketurva ja eläkemaksut määräytyvät sen mukaan, milloin omaishoitaja on syntynyt. Kunnan on järjestettävä omaishoitajille tapaturmavakuutus.

Muuta tukea omaishoitoon

Yleisimmin kunnat tarjoavat omaishoidon tueksi kotihoitopalveluita (katso kotihoidosta tarkemmin Ikääntyvän palveluoppaan sivulta Kuntien järjestämät palvelut). Kunta voi myös tarjota paikan vanhainkodissa tai terveyskeskuksessa jaksottaishoitona tai omaishoitajan vapaan ajaksi. Jaksottaishoito eli intervallihoito tarkoittaa sitä, että hoidettava asuu esimerkiksi vuoroviikoin tai päivisin palvelukeskuksessa tai vanhainkodissa. Monet kunnat tarjoavat hoidettaville ja hoitajille myös virkistys- ja yhdessäolomahdollisuuksia. Omaishoitajan vapaan aikaisen sijaishoidon voi järjestää myös toimeksiantosopimuksella. Sen tekee kunta sijaishoitajan kanssa.

Yleensä omaishoitajat kokevat työnsä raskaaksi erityisesti sen sitovuuden takia. Monet omaishoitajat ottaisivat lisäavun mieluimmin kotiin eli niin että sijaishoitaja tulisi hoitamaan ikääntynyttä, kun omaishoitaja käy asioilla tai tarvitsee lepoa. Käytännössä toimitaan kuitenkin useimmiten niin, että kunta järjestää vapaan ajaksi paikan hoitolaitoksessa. Kaikkiaan omaishoitajat toivoisivat kunnilta nykyistä enemmän lyhytaikaista hoitoa, omaisten tukea, vapaapäiviä ja kotimiestoimintaa. Tilapäishoitoa tarvittaisiin nykyistä enemmän nopealla varoitusajalla kaikkina vuorokauden aikoina.

Nykyään omaishoidon tukea saavilla omaishoitajilla on kuitenkin oikeus vähintään kolmeen (3) vapaapäivään kuukaudessa silloin, kun omaishoitaja on sidottu omaishoitoon (yhtäjaksoisesti tai päivittäin). Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorikautiseksi, vaikka hoidettava viettäisi säännöllisesti osan päivästä kodin ulkopuolella (enintään 5–7 tuntia) esimerkiksi päiväkeskuksessa tai vanhainkodissa. Näiden niin sanottujen lakisääteisten vapaapäivien aikaisen sijaishoidon maksulla on kattoraja.

Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivät kuukausittain tai säästää vapaapäiviä ja pitää pidemmän lomajakson kerrallaan. Vapaapäivien ajalta maksetaan omaishoidon tukea. Kunta päättää viime kädessä siitä, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestyy.

Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry tukee omaishoitotyön kehittämistä. Liiton ja sen paikallisyhdistysten kautta saat tarkempaa tietoa omaishoitoasioista. Liitto järjestää myös omaishoitajille kuntoutusta yhdessä Kelan kanssa ja tuettuja lomia yhdessä sosiaalisten lomajärjestöjen kanssa. Kuntoutuslaitosjakso on maksuton. Kela korvaa kuntoutuksesta matkakustannuksia. Liiton paikallisyhdistykset järjestävät omaishoitajille info- ja virkistystilaisuuksia. Moni yhdistys järjestää omaishoitajille vertaistukiryhmiä.

Omaishoitajien tukitoimintaa

Suomen Punaisella Ristillä SPR:llä on omaishoitajille tarjolla virkistystä, vertaistukea, ryhmätoimintaa, ohjausta, puhelinpalvelua ja neuvontaa kahdeksan eri SPR:n piirin alueella, yhteensä yli 60 paikkakunnalla. Toiminta on ammatillisesti koordinoitua, pääasiassa vapaaehtoisten toteuttamaa.

Myös Suomen omaishoidon verkoston kautta voit saada lisätietoa verkostoon kuuluvista järjestöistä, jotka tarjoavat koulutusta, vertaisryhmätoimintaa, lomia tai kuntoutusta omaisille. Omaishoidon palveluja tarjoavat lisäksi jotkut kotipalveluyritykset.

Siirry Kansalaisneuvonta.fi-sivustolle.
Siirry Suomi.fin Työhuone-sivustolle - tietoja ja palveluja viranomaisille.
Siirry Yrityssuomi.fi-verkkopalveluun.