Suomi.fi uudistuu vuoden 2017 aikana ja korvaa nykyisen Suomi.fin, Yrityssuomi.fi-palvelun ja viranomaisille palveluja kokoavan Suomi.fin Työhuoneen. Tutustu Suomi.fin kehitysversioon.
Icons / Utility / Close Created with Sketch.

Etusivu / Palveluoppaat / Ikääntyvän palveluopas / Asumiseni / Kodin ulkopuolisessa hoidossa / Kunnallinen palveluasuminen

Kunnallinen palveluasuminen

Tuki- ja palveluasumista järjestävät kunnat sekä yksityiset yritykset ja järjestöt. Kunnallista palveluasumista voi olla ryhmä- tai palvelukodissa (vanhainkodissa) tai palvelutalossa, jossa asukkaalla on käytössä oma asunto. Palvelutalossa käytössäsi on asunto, jonka kustannuksista ja asumiseen liittyvistä velvollisuuksista (esimerkiksi kotivakuutuksen maksamisesta ja asumistuen hakemisesta) vastaat itse.

Asumiseen liittyy kullekin asukkaalle yksilöllisesti sovittuja palveluita, joita voivat olla kodinhoitoapu, ateriapalvelu, avustaminen arkiaskareissa, terveydenhoito ja kuntoutus sekä turvapalvelut. Tavallisissa palvelutaloissa ei aina ole henkilökuntaa öisin, joten asukkaiden pitäisi olla melko omatoimisia.

Palvelutalossa voi myös olla päivisin toimivaa palvelua tai ympärivuorokautista palvelua ja joissakin paikoissa myös dementiapalveluasumista. Kun hoidon tarve on suurempi, puhutaan tehostetusta tai tuetusta palveluasumisesta. Tehostetussa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla vuorokauden ympäri. Tuetussa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla aamusta iltaan. Yöhoito järjestetään sovittuina käynteinä tai turvahälytyksellä.

On yksittäisiä palvelutaloja, jotka antavat lemmikkieläimen muuttaa mukana, mutta valtaosassa palvelutaloja eläinten pito on todennäköisesti erikseen kielletty. Lemmikit sallivissa palvelutaloissa asukkailla on aina oma asunto käytössään.

Hakeminen kunnalliseen palveluasumiseen

Kunnan palveluasumiseen voi hakea vanhuspalvelujen kautta. Tietoa oman asuinalueen palveluasumisen vaihtoehdoista saat kunnan sosiaalitoimesta tai -virastosta tai vanhustyön ohjaajilta. Usein pohdinta palveluasumiseen siirtymisestä alkaa yhdessä kotihoidon ohjaajan kanssa, joka neuvoo hakuasioissa.

Palveluasumiseen hakemisessa ei ole koko maan kattavia yleisohjeita, koska käytäntö vaihtelee kunnittain ja palveluntuottajasta riippuen. Kunnat myös järjestävät palveluasumista eri lakien nojalla.

Palveluasumiseen haetaan yleensä lomakkeella, jonka saat kunnan sosiaalitoimesta. Hakemus löytyy myös monien kaupunkien ikäihmisten asumista koskevilta internetsivuilta. Hakemukseen liitetään aina lääkärinlausunto.

Saantiperusteet

Jokaisessa kunnassa toimii vanhustenhuollon SAS-sijoitustyöryhmä tai jokin vastaava työryhmä, joka arvioi ikääntyneen ihmisen terveyttä ja toimintakykyä ja esittää sopivaa hoitopaikkaa. Apuna käytetään kotihoidon tapaan useinkin RAVA-indeksiä tai jotain muuta mittaria. SAS-ryhmässä voi olla edustaja kotihoidosta ja terveydenhuollosta sekä asumisyksiköistä ja terveyskeskussairaalasta. RAVA-pisteet voivat vaihdella kunnittain.

Jos ikääntynyt ihminen saa RAVA-testauksessa pisteitä kahdesta pisteestä ylöspäin, hänellä voi olla tarve palveluasumiseen. Jos ikääntyneen ihmisen pisteet menevät yli 3,5 pisteen, hän tarvitsee asumisensa turvaksi vanhainkotia tai sairaalahoitoa. Pisteytysjärjestelmät ovat ammattihenkilöstön apukeino ikääntyneiden ihmisten kunnon tasapuolisessa arvioinnissa. Ikääntyneen itsensä tai omaisen ei välttämättä tarvitse tuntea pisteytyksiä.

Sekä kunnalliseen että yksityiseen palveluasumiseen on monissa kunnissa pitkät jonot. Jonotusaikana voidaan lisätä kotihoidon palveluita tai jos kotona asuminen käy mahdottomaksi, kunnan on järjestettävä tilapäinen asuinpaikka.

Mitä kunnallinen palveluasuminen maksaa?

Tavallinen palveluasuminen on avohoitoa, joten kunnat saavat hinnoitella asumispalvelunsa itse. Palvelutalojen hinnoittelu ja palvelut ovatkin hyvin kirjavia. Kunnallisessa palvelutalossa asumisesta maksetaan vuokraa. Palvelutalossa maksetaan itse terveydenhuoltomenot, lääkkeet, vaatteet, liikkumisen kustannukset ja muut henkilökohtaiset menot. Lisäksi palvelutalossa annettavista palveluista (kotipalvelut ja tukipalvelut) maksetaan usein samalla laskentamallilla kuukausimaksua kuin kotona asuvien kotihoidossa. Katso tarkemmin kotihoidon maksuista Ikääntyvän palveluoppaan sivulta Kuntien järjestämät palvelut.

Kunnallisessa palvelutalossa maksu määräytyy palveluiden ja maksukykysi mukaan. Kuukausimaksu on 35 prosenttia 520 euron ylittävästä bruttotulosta. On myös palvelutaloja, joissa hinnoittelumalli on järjestetty muulla tavoin. Monissa kunnissa on omaksuttu käytäntö, jonka mukaan palveluasumisessa on kaikkien asuin- ja elinmenojen jälkeen jäätävä käteen tietty summa, noin sata euroa kuukaudessa.

Avohoidon maksujärjestelmää ehkä selkiytetään tai muutetaan lähitulevaisuudessa jollain tavalla, sillä nykykäytäntö on sekava ja myös ongelmallinen kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta.

Palveluasumista hakiessa kannattaa selvittää mahdollisimman tarkkaan, miten paljon palvelutalossa eläminen maksaa, myös silloin kun palveluiden ja hoidon tarve kasvaa. Pyri myös vertailemaan erilaisia kunnallisia ja yksityisiä palvelutaloja. Mitä vuokraan ja kuukausimaksuihin ja tukipalveluihin käytännössä sisältyy? Kunnan on viime kädessä varmistettava, että ikääntyneellä on varaa asua palvelutalossa, josta hänelle on osoitettu paikka. Asuinvaihtoehtojen selvittelyyn voit saada apua kunnan seniorineuvonnasta.

Jos olet tyytymätön kunnan asumista koskevaan päätökseen, sinulla on valitusoikeus hallinto-oikeuteen. Kunnan sosiaaliasiamieheltä voit saada apua valituksen tekemiseen.

Voit hakea Kelan hoitotukea kattamaan palveluasumisen hoivapalveluiden menoja. Kela voi myöntää palveluasumiseen myös eläkkeensaajan asumistukea. Katso Ikääntyvän palveluoppaan sivu Tukea asumiseen.

Joissakin kunnissa on käytössä palveluasumisen palveluseteli. Sen edellytyksenä on, että asukas täyttää ympärivuorokautisen palveluasumisen piiriin pääsyn kriteerit eli hänelle on tehty SAS-arviointi ja päätös palveluasumisesta. Jos kunta tarjoaa palveluseteliä ja haluat ottaa sen käyttöön, kunta antaa palvelusetelipäätöksen yksityiseen palvelutaloon hakeutumista varten. Päätöksessä kerrotaan, mitä palveluja sinulle kuuluu ja mikä on setelin voimassaoloaika.

Palveluseteliasiakas valitsee itse tai omaisten avustuksella itselleen mieluisan palvelutalon kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta. Palvelusetelin antaa kunnan asumispalveluista vastaava henkilö. Palvelusetelistä on lisää tietoa Ikääntyvän palveluoppaan sivulla Kunnan tarjoama palveluseteli.

Siirry Kansalaisneuvonta.fi-sivustolle.
Siirry Suomi.fin Työhuone-sivustolle - tietoja ja palveluja viranomaisille.
Siirry Yrityssuomi.fi-verkkopalveluun.