Etusivu / Ikääntyville / Kuoleman kohdatessa / Muistilista omaisen kuoltua

Muistilista omaisen kuoltua

Omaisen kuoltua lääkärin kirjoittama kuolintodistus välittyy automaattisesti väestötietojärjestelmään, maistraatteihin, Kelalle ja verottajalle. Varmista, että vainajaa säilyttävä sairaala lähettää hautausluvan seurakuntaan. Pankit, valtion virastot ja useat eläke- ja vakuutusyhtiöt saavat myös tiedon kuolemasta väestötietorekisterin kautta.

Virasto- ja pankkiasioita hoidetaan virkatodistuksella, jonka saa seurakunnasta tai Väestörekisterikeskuksesta. Virkatodistus tarvitaan myös perunkirjoitukseen. Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (katso Ikääntyville-sivu Perimysjärjestys ja testamentti).

Hautajaisjärjestelyt voi tehdä itse tai pyytää hautaustoimistoa hoitamaan järjestelyitä. Jos sanomalehdessä halutaan julkaista kuolinilmoitus, sen voi tehdä ennen hautajaisia vai vasta niiden jälkeen. Kuolinilmoitukseen voi liittää kutsun muistotilaisuuteen.

Kelalta pitää tiedustella leskelle maksettavaa eläkettä.

Tarkasta, onko kuolemasta välittynyt tieto vainajan eläkelaitokselle, jos hän on saanut muutakin kuin Kelan eläkkeitä.

Vainajalla voi olla oikeus edellisen työnantajan tai ammattiyhdistyksen maksamaan hautausavustukseen. Asiaa kannattaa tiedustella viimeiseltä työnantajalta. Varattoman vainajan hautauskuluihin voi anoa toimeentulotukea kotikunnan sosiaalivirastosta.

Jos vainaja on sotainvalidi, Sotainvalidiliitto voi hoitaa omaisten puolesta ilmoittamisen Valtiokonttoriin ja vainajan piiriin. Jos vainajalla on vähintään 20 prosentin invaliditeetti, Valtiokonttori maksaa hautausavustuksen ja tietyin edellytyksin huoltoeläkettä leskelle. Paikalliset sotainvalidiliitot voivat joskus myös avustaa hautauskuluissa.

Kun pankki on saanut tiedon kuolemasta, omainen saa tiliin rajatun käyttöoikeuden. Juoksevia laskuja voidaan hoitaa tililtä, ja hautauskulut laskua vastaan. Muulta osin tarvitaan perunkirjoitus ennen varojen haltuun saamista.

Ilmoita myös postiin, jotta vainajan posti ohjataan omaiselle tai kuolinpesän hoitajalle. Vakuutusyhtiölle pitää myös tehdä ilmoitus, jos vainajalla on ollut henkivakuutus tai muu vakuutus. Perunkirjoituksen tekee kuolinpesänhoitaja, jonka on myös selvitettävä, onko vainajalla vakuutuksia.

Kuolleen televisiolupa, puhelinliittymät, sähkö-, vesi- ja jätehuoltosopimukset, lehtitilaukset ja muut sopimukset joko irtisanotaan tai siirretään lesken tai perinnönsaajan nimiin. Vuokrasopimus irtisanotaan, jos asunto jää tyhjilleen. Myös mahdollisesti taloyhtiölle, kerhoille tai yhdistyksille pitää ilmoittaa kuolemasta. Jos kuolleella on ollut lemmikkieläin eikä sille löydy uutta kotia, ota yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen ja kysy neuvoa.

Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Mahdollinen testamentti annetaan tiedoksi kaikille perillisille. Katso Ikääntyville-sivu Perimysjärjestys ja testamentti.

Kuolemantapauksessa suomalainen matkustajavakuutus kattaa yleensä joko kotiutuskulut ulkomailta vainajan asuinpaikkakunnalle Suomeen tai paikalliset hautauskulut. Mikäli vainajalla ei ollut vakuutusta, omaiset vastaavat kaikista kuluista. Niin sanotut kotiuttamiskulut ovat suuret, jos matkavakuutus ei korvaa niitä.

Tulosta
Lähetä Suomi.fi-linkki
X
 
 

Lähetä Suomi.fi-linkki -toiminnon avulla voit lisätä tärkeimmän Suomi.fi-sisältösi selaimesi kirjanmerkkeihin tai lähettää sen sähköpostitse haluamillesi vastaanottajille. Voit myös jakaa haluamasi sisällön verkostoillesi yleisimmissä yhteisöpalveluissa. Nämä palvelut ovat yleensä maksuttomia, mutta ne vaativat rekisteröitymisen.

XML Sivu päivitetty 21.09.2011
Kehitä kanssamme!