Etusivu / Ikääntyville / Asumiseni / Kotona asujalle / Kuntien järjestämät palvelut

Kuntien järjestämät palvelut

Kotiin saatavaa kunnallista apua kutsutaan nykyään vakiintuneesti nimellä kotihoito. Kotiin saatava kunnallinen kotihoito tarkoittaa hoitoa ja arkielämän toimintojen avustamista sekä terveyden- tai sairaanhoitoa kotona. Kotihoidon palveluita ovat:

  • Kotipalvelut – apua arkiaskareissa ja henkilökohtaisissa toiminnoissa. Sitä tulevat kotiin tekemään kodinhoitajat, kotiavustajat ja lähihoitajat.
  • Kotisairaanhoito – lääkärin lähetteellä määrätty kotona tapahtuva sairaanhoito ja kuntoutus. Tekijöinä ovat pääasiassa sairaanhoitajat.
  • Tukipalvelut – esimerkiksi ateria-, siivous-, kauppa-, turvapalvelu- ja kuljetusapu. Niitä antavat  yleensä kunnan tai yksityisten palveluyritysten työntekijät.

Kotihoidon hakeminen

Voit hakea kotihoitoa ottamalla yhteyttä kotikuntaasi, jossa toimii vanhusten kotihoitoyksikkö. Yleensä kuntien sivuilta löytyy melko helposti suoria yhteystietoja kotihoitoyksikköjen vastuuhenkilöille. Suuremmissa kaupungeissa kotihoidon yksiköt on jaettu asuinalueittain. Kotihoitoa koskevat tiedot löytyvät kuntien internetsivuilta esimerkiksi kohdista ”sosiaali- ja terveyspalvelut”, ”vanhuspalvelut”, ”vanhustyö”, ”ikäihmisten palvelut” tai ”kotihoito”. Kunnan työntekijää, joka tekee kotikäyntejä ja vastaa kotihoidon järjestämisestä ja seurannasta, kutsutaan kunnasta riippuen esimerkiksi ”asiakasohjaajaksi”, ”vastuuhoitajaksi”, ”kotihoidon ohjaajaksi” tai ”palveluohjaajaksi”.

Kotihoidon tarve voi tulla myös esille kunnan järjestämällä kotikäynnillä. Niitä järjestetään monissa kunnissa 75–85-vuotta täyttäville. Tässä tapauksessa kunta itse ottaa yhteyttä ja sopii ajan kotikäyntiä varten. Joskus sairaala tai terveyskeskus ottaa puolestasi yhteyttä kunnan kotihoitoyksikköön sairaalasta kotiuttamisen yhteydessä.

Kunnan kotihoidosta vastaava henkilö tulee selvittämään kotiin, miten selviät arkielämässäsi. Jos olet täyttänyt 75 vuotta tai saat Kelan erityishoitotukea, arvio avun tarpeesta on lain mukaan tehtävä seitsemän arkipäivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Kiireellisessä tilanteessa arvio on tehtävä viipymättä. Yleensä kunnat hoitavat melko nopeasti ensikartoituksen – hätätilanteessa usein vain päivän varoitusajalla. Ikääntyneelle kuntalaiselle tehdään ensikäynnin perusteella ehkä tutkimuksia, sovitaan mahdollisesti kuntoutuksesta ja tehdään aina henkilökohtainen palvelu- ja hoitosuunnitelma. Lähiomaisesi pyydetään mukaan hoidon suunnitteluun ja avustamiseen, jos niin haluat.

Kenellä on oikeus saada kotihoitoa?

Lain mukaan jokaisella 75 vuotta täyttäneellä ihmisellä (ja kaikenikäisillä Kelan erityishoitotukea saavilla) on oikeus saada arvio kotiapunsa tarpeesta. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito ovat lakeihin (sosiaalihuoltolaki ja kansanterveyslaki) perustuvia palveluita. Ne eivät siltikään ole niin kutsuttuja subjektiivisia oikeuksia, joita kaikilla kotona asuvilla ikäihmisillä on oikeus saada. Kotipalvelu ja sairaanhoito ovat siis kunnan tarveharkintaisia palveluita, joiden tarpeen arvioi kotihoito selvityksessä tai terveyskeskus.

Kotihoidon saamisen perusteet vaihtelevat kunnittain. Peruslähtökohtana on lain mukaan se, että kotihoitoa saavat ikääntymisen, sairauden, vamman tai muun alentuneen toimintakyvyn vuoksi ihmiset, jotka tarvitsevat apua päivittäisissä toiminnoissa kuten syömisessä, peseytymisessä, wc:ssä käymisessä ja kävelyssä. Kotipalvelun tarpeen pitää olla toistuvaa, yleensä päivittäistä tai muutamia kertoja viikossa olevaa. Jos käyntitarve on harvemmin kuin kerran viikossa, kunnat yleensä ohjaavat käyttämään yksityisiä palveluyrityksiä tai turvautumaan omaisten apuun.

Kunta vastaa asukkaidensa terveyden- ja sairaanhoidosta. Kotisairaanhoidon tarpeesta päättää kotisairaanhoidosta vastaava lääkäri terveyskeskuksessa.

Miten tarvetta mitataan?

Kotihoidon tarpeen mittarina käytetään yleisimmin niin sanottua RAVA-indeksiä, tai vaihtoehtoista RAI-mittaria tai esimerkiksi muistihäiriöitä kuvaavaa MMSE-mittaria. Mitä suurempi indeksi, sen heikompi toimintakyky. Mittausten pisteytyksiä ei välttämättä tarvitse itse tietää. Ne ovat vanhustyön henkilöstön apuvälineitä, joiden tarkoituksena on varmistaa, että kunta jakaa palveluita tasapuolisesti. Kotihoidon tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon myös yksityiset palvelut, vapaaehtoistyö ja läheisten osallistumismahdollisuudet.

Sotavetaraaneille on taattu erityisiä oikeuksia, jotka liittyvät sosiaalietuuksiin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palveluiden määrä ja asiakkaan maksuvelvoite riippuu sotavamman vakavuudesta. Sotainvalidien oikeutta kokoaikaiseen laitoshoitoon laajennettiin vuoden 2013 alusta alkaen. Myös veteraanilisään ja ruokavaliokorvaukseen on tullut korotuksia. Myös Sotainvalidien veljesliiton verkkosivuilta saat tietoa sotainvalidien korvausmuodoista.

Kunnan on annettava asiakkaalle kirjallinen päätös kotipalvelun ja muiden sosiaalipalvelujen myöntämisestä. Jos olet tyytymätön itseäsi koskevaan kotihoidon päätökseen, sinulla on oikeus hakea siihen muutosta. Kunnan sosiaaliasiamieheltä voit saada apua ongelmatilanteissa. Lääkärin tekemästä kotisairaanhoidon päätöksestä ei voi valittaa.

Yleinen kehityssuunta on, että kunnallisten palvelujen ehdot ovat tiukentuneet ja että yksityisen palvelun ja vapaaehtoisavun määrä on kasvanut. Palveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja. Suuremmissa kaupungeissa on usein pieniä kuntia enemmän yksityistä tarjontaa, ehkä järjestötoimintaakin. Osa ikääntyvistä rahoittaa kokonaan itse esimerkiksi kodin siivouksen. Toisaalta palveluseteleiden käyttö ja kotitalousvähennykset ovat lisänneet valinnan mahdollisuuksia ja kiinnostusta yksityisiin palveluihin. Katso kotitalousvähennyksestä tarkemmin Ikääntyville-osiosta Raha-asiani.

Monet kunnat ovat ulkoistaneet siivousta ja ateriapalveluja tehostaakseen palveluitaan ja säästääkseen kustannuksia. Tämä on lisännyt yksityisten palveluyritysten kysyntää. Näitä kunnan ulkopuolisilla teettämiä palveluita kutsutaan ostopalveluiksi – mutta ne eivät siis ole yksityisiä vaan kunnallisia palveluita.

Kotihoito käytännössä

1. Kotipalveluun kuuluu monenlaista arkiaskareissa avustamista, henkilökohtaisen hygienian hoitoa ja siinä avustamista, pukeutumisessa ja riisuutumisessa auttamista, vaatehuoltoa ja kodin siistimisessä auttamista. Toimintakunnosta riippuu, kuinka paljon aikaa varataan kotikäyntiä kohden. Palveluiden sisällössä voi olla kuntakohtaisia eroja: kuinka paljon yleensä varataan aikaa tiettyä toimenpidettä kohden, kuinka usein pestään hiukset, ajetaan parta tai kuuluuko saunotus palveluun. Kotipalvelun työntekijä voi tulla käymään joitakin kertoja viikossa tai useita kertoja päivässä. Kotipalvelun pitäisi myös auttaa omatoimisuuteen kotiaskareissa ja kannustaa liikkumaan ja löytämään mielekästä tekemistä.

2. Kotisairaanhoitoon kuuluvat esimerkiksi lääkärin hoito- ja kuntoutussuunnitelmat, ja siihen voi liittyä vaikkapa laboratoriotutkimuksia, kuntoon, muistiin ja mielialaan liittyvää seurantaa tai verenpaineen- ja verensokerinmittauksia ja lääkehoitoa. Sairaalasta kotiutettava voi saada monissa kunnissa tehostettua kotihoitoa. Kuntakohtaisesti kotisairaanhoitoon voi kuulua lisäksi yökotihoitoa ja saattohoitoa.

Suuri osa kotona asuvista ikäihmistä käyttää sekä kotipalvelua että kotisairaanhoitoa. Suurimmassa osassa kuntia kotipalvelu ja kotisairaanhoito onkin myös hallinnollisesti yhdistetty yhdeksi kotihoidon yksiköksi. Kuntalaisen kannalta tämä näkyy siten, että yksi vastuuohjaaja hoitaa kaikkea kotihoitoon liittyvää toimintaa.

3. Tukipalveluita ovat ateria-, siivous-, pyykki-, kylvetys/sauna-, kauppa- ja turvapalvelut. Turvapalvelut voivat tarkoittaa esimerkiksi kotiin tuotavaa turvapuhelinta tai nykyään myös niin kutsuttua hyvinvointiranneketta, joka mittaa kehon liikettä ja lämpötilaa. Turvalaitteiden avulla voit saada kotiin ympärivuorokautisesti apua hätätilanteessa.

4. Muitakin kotona asumista helpottavia kunnallisia palveluita on olemassa. Huonokuntoinen ihminen voi saada sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua, jos liikkuminen julkisilla joukkoliikennevälineillä on liian hankalaa. Huonokuntoisuutta voi olla myös muistihäiriö.

Hallitus antoi marraskuussa 2012 periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset asuvat ja saada tarvitsemansa palvelut. Periaatepäätös ohjaa ja tukee kuntia ja kuntayhtymiä lakkauttamaan asteittain vammaisten ihmisten laitosasumisen sekä kehittämään asumisen tukemiseksi tarvittavia palveluja ja asuinympäristöjä.

Jos liikuntakykysi on heikentynyt, voit saada omasta terveyskeskuksestasi lainaksi perustason apuvälineitä, esimerkiksi kävelykepin, wc-korotuksen tai suihkujakkaran. Erikoistason apuvälineiden lainaamisesta vastaavat usein aluesairaaloiden tai keskussairaaloiden apuvälineyksiköt.

Monet kunnan- ja kaupunginkirjastot tarjoavat ikäihmisille lainakirjojen kotipalvelua.

Kotihoidon maksut ja etuudet

Kunnan kotihoito (kotipalvelut, kotisairaanhoito ja tukipalvelut) ovat kaikki maksullisia palveluita. Tukipalvelujen eli esimerkiksi ateriapalvelun, turvapuhelimen vuokran tai siivouksen maksuista ei ole erikseen säädetty laissa, joten kunnat päättävät itse hinnoista. Monet kunnat pitävät kotihoidon verkkosivuillaan listaa voimassa olevista palvelumaksuista. Kotihoidosta on joissakin kunnissa oppaita, joissa maksuista kerrotaan tarkemmin.

Säännöllisistä kotihoidon palveluista peritään kuukausimaksua niiltä asiakkailta, jotka saavat palvelua vähintään kerran viikossa. Palvelutuntien määrä sovitaan palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Säännöllisistä kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta maksetaan kuukausimaksu, joka määräytyy asukkaan ja puolison veronalaisista ansio- ja pääomatuloista (bruttotulot) sekä verosta vapaasta tulosta. Poikkeuksena ovat tilapäiset käynnit, joista kunta veloittaa hinnaston mukaisesti. Asumistukea ja muita tiettyyn tarkoitukseen maksettavia tukia ei lasketa tuloiksi.

Asiakasmaksu

Kuukausittainen asiakasmaksu voidaan laskea käytetyn työajan tai käyntikertojen perusteella. Kunnilla on omat maksuluokkataulukkonsa, jossa on useita hoitokäyntiluokkia: esimerkiksi pienin luokka 1–5 käyntiä/tuntia kuukaudessa ↔ suurin luokka yli 40–60 käyntiä/tuntia kuukaudessa. Jokaisessa luokassa on omat maksuprosenttinsa, jotka vaihtelevat kunnittain. Maksuluokkataulukot löytyvät kuntien kotihoidon verkkosivuilta, kuntien kotihoidon oppaista tai oman kunnan kotihoito kertoo niistä tarkemmin.

Kotona annettavan palvelun kuukausimaksu saa siis olla enintään tietty prosenttiosuus tulorajan ylittävistä kuukausituloista. Maksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin ja asiakasmaksuasetukseen. Asetuksessa määritellään tietyt enimmäisprosentit sille, kuinka paljon kuukausimaksu voi enintään olla.

Etuudet

Selvitä, millaisia sosiaalietuuksia olet oikeutettu saamaan kotona asuessasi. Monet kotona asuvat vanhukset eivät osaa hakea kaikkia heille kuuluvia etuuksia ja vähennyksiä. Kotihoidon ohjaajan tulisi auttaa ja varmistaa, että etuudet on haettu asianmukaisesti.

Eläkkeensaajat voivat hakea Kelalta kotihoitoon hoitotukea, jonka suuruus on porrastettu avuntarpeen mukaan. 

  • Eläkkeensaajien hoitotuki Linkki palvelutietoon linkki
    Eläkettä saavan hoitotuen avulla Kela tukee sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia.
    Kansaneläkelaitos Kela

Hoitotukeen voi liittyä veteraanilisä. Kela myöntää myös eläkkeensaajan asumistukea pienituloisille.

Joissakin tapauksissa voi olla mahdollista saada myös yleistä asumistukea.

  • Yleinen asumistuki Linkki palvelutietoon linkki
    Pienituloinen ruokakunta voi saada Kelasta yleistä asumistukea asumismenojensa vähentämiseksi. Tietoa asumistuen saamisen perusteista, määrästä ja hakemisesta.
    Kansaneläkelaitos Kela

Huonosti liikkumaan pääseville voi hakea kunnalta lääkäri- tai terveyskeskuskäyntejä varten vammaispalvelulain mukaista kuljetustukea.

Omaishoitaja voi saada omaishoidon tukea kunnalta. Katso Ikääntyville-sivu Omaishoito

Muista käyttää myös kotitalousvähennystä maksamastasi yksityisestä kotitaloustyöstä. Tarkemmin käytännön taloudenpidosta ja sosiaaliturvaan liittyvistä etuuksista Ikääntyville-sivun osiossa Raha-asiani.

Sotainvalideille ja rintamaveteraaneille valtio (eli Valtiokonttori) ja kunnat tarjoavat erityisiä korvauksia ja palveluita. Vähintään 20 prosentin invalidille kuntien järjestämät ateriapalvelut, pyykkipalvelut, siivousapu ja muut tukipalvelut ovat  maksuttomia. Tarkista kunnastasi, miten palvelut on päätetty tarjota. Sotaveteraaneille osa kotihoidon palveluista on maksuttomia.

Tulosta
Lähetä Suomi.fi-linkki
X
 
 

Lähetä Suomi.fi-linkki -toiminnon avulla voit lisätä tärkeimmän Suomi.fi-sisältösi selaimesi kirjanmerkkeihin tai lähettää sen sähköpostitse haluamillesi vastaanottajille. Voit myös jakaa haluamasi sisällön verkostoillesi yleisimmissä yhteisöpalveluissa. Nämä palvelut ovat yleensä maksuttomia, mutta ne vaativat rekisteröitymisen.

XML Sivu päivitetty 12.06.2012
Siirry Kansalaisneuvonta.fi-sivustolle.
Siirry Suomi.fin Työhuone-sivustolle - tietoja ja palveluja viranomaisille.
Siirry Yrityssuomi.fi-verkkopalveluun.

Suomi.fi-toimitus | Valtiokonttori